› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 55 56 57 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2020, 14:26

    Tunnetut susireviirit otetaan kai huomioon hirvilupia myönnettäessä, että ainakin sikäli pedot vaikuttavat. Lisäksi Itä-Suomi on petojen suhteen runsas ja hirvien suhteen kitsas, ja näillä asioilla on tietenkin yhteys.

    Semmoinen konkreettinen lainsäädännöllinen ehdotus tuli mieleen, että jos hirvieläimet kerran kuuluvat meille kaikille yhteisesti, niin miksi riistakonserni sitten saa päättää puolestamme niiden kantojen suuruudesta? Jotta me kaikki saisimme päättää, riittäisi yksinkertainen muutos lainsäädäntöön: poistetaan sidosryhmäkuuleminen. Sen sijaan valitaan sidosryhmien edustajat suoraan alueellisen riistaneuvoston jäseniksi päättämään alueen riistakannoista.

    On esitetty epäilyksiä, että ’ulkopuolisten’ asiantuntemus ei riittäisi päättämiseen, mutta tämä asia hoituisi kahdella konstilla. Ensinnäkin koulutetaan ARN:n jäsenet hyvin ja toiseksi valmistellaan päätökset hyvin. Päättävään kokoukseen voitaisiin lisäksi kutsua (paikallisen tilanteen tuntemuksen varmistamiseksi) tarpeellinen määrä asiantuntijoita kuultaviksi.

    Planter Planter 11.12.2020, 14:44

    Täällä on tullut ja tulee ihan hyviä asiallisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Kirjoitin tuon keskusteluketjun otsikon siksi, etten ole keksinyt väylää miten ne saisi ”silppurin” sijaan asialliseen käsittelyyn ja etenemään.

    Ehkä tämä VTV:n seurantaraportin vastaus kertoo mistä kiikastaa:

    ”MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2020, 15:14

    Jep jep. Mutta riistakonsernin olisi katsottava koko kuvaa: aika kapea on näkövinkkeli jos katsotaan asioita vain valtiontalouden kannalta. Sitä paitsi välilliset kustannukset ovat raskaat ja siihen toivottavasti Luken raportti antaa piankin valaistusta.

    Planter Planter 11.12.2020, 17:18

    Luke on MMM:n organisaatiossa ja Leppä Luken pomo.

    Visakallo Visakallo 11.12.2020, 17:34

    A.Jalkanen: ”Sitä paitsi välilliset kustannukset ovat raskaat ja siihen toivottavasti Luken raportti antaa piankin valaistusta.”

    Jos hirvien takia tulleelle puulajisiirtymälle lasketaan valtakunnallinen hinta, (kuusta männyn maalle, kuusta koivun tilalle, hieskoivua rauduksen ja männyn tilalle) taitaisi siitä melkoinen korvaussumma syntyä jo ilman korkoakin. Minullakin on nyt yhteensä kymmenen hehtaaria hirvien aiheuttamaa hieskoivikkoa maapohjilla, joissa olisi voinut muuten kasvattaa kunnon metsää.

    suorittava porras suorittava porras 11.12.2020, 18:35

    Kaikesta  tohinasta huolimatta hirvien määrä tuskin enää sanottavasti laskee nykyisestä tasosta. Paikkakunnilla , joilla on vankat metsästysperinteet ,metsästettävä kanta pidetään tavoitetason ylärajoilla . Ylärajat paukkuvat myös muuttotappiokunnissa , kun työkykyiset muuttavat etelämmäs työn perässä ja jäljelle jääneet palvelutaloihin.  Ei ole enää väkeä riistatalkoisiin.

    Valkohäntien jahtaaminen on aika pienen porukan harteilla , joten peliväsymys saattaa yllättää ennen ,kun kannan kasvua on saatu edes kunnolla pysähtymään . Leikkaamiseen kuluu joka tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmen. Sen verran aikaa kului hirvikannan puolittamiseen huomattavasti isommalta porukalta. Tietysti homma voi kestää kauemminkin , jos palstalaisten villeimpiä ajatuksia lähdetään kokeilemaan. Sekasorrosta hyötyvät ainoastaan nelijalkaiset.

    Ilmaston selvä muutos lämpöisempään suuntaan mahdollistaa pienten sorkkaeläinten leviämisen vaivatta sinne , missä on tilaa. Tämä vaihe jää monelta huomaamatta  ja ongelma on aito ja elukoita paljon , kun tilanne tajutaan. Hirvikanta tapettiin varsin vähäiseksi 1990-luvun puoliväliin mennessä ja uskottiin , että ongelma oli ratkaistu. Viittä vuotta myöhemmin oltiin tilanteessa , josta puhutaan vieläkin. Silloin alkoi runsaat kymmenen vuotta kestänyt tapporuletti , joka katsottiin tulleen tiensä päähän vuosien 2011-12 tienoilla  ja ruvettiin vetämään henkeä.Tämä vaihe on valitettavan monelta arvostelijalta jäänyt vähemmälle huomiolle. Tilanteeseen tartuttiin heti , kun ongelmat havaittiin. Virkakoneisto alkoi myös jauhaa asiaa 2000-luvun alusta lähtien ,mutta asia vanheni käsiin. Saatiin kuitenkin aikaiseksi hirvikannan hoitosuunnitelma noin 15 vuotta siitä , kun toimeksianto annettiin. Valitustehtailijoille vinkiksi , että kauanko kestää , kun joku aloite saadaan päätöksetekokoneistossa etenemään. Aika on todella pitkä . Hirvieläinpopulaatio puolestaan kaksinkertaistuu jo kolmessa vuodessa , jos asiat eivät etene eikä mitään tehdä  , joten nopeampia keinoja tarvitaan.Tämän takia olen kannustanut hoitamaan asioita paikallisella tasolla , kun riittävät työkalut löytyvät jo sieltä , jos vain niitä halutaan käyttää. Eikä se taimikoiden pitäminen hyvässä kunnossa sodi mitenkään metsänhoitotavoitteita vastaan , vaan saattaa lisäksi useimmissa tapauksissa  estää hirvieläin vahingot ainakin osittain tai kokonaan.  Tuuli ja lumi ovat kuitenkin jossakin vaiheessa ne suurimmat ja todennäköisimmät uhat.Kun riskejä määritellään , kannattaa kokonaisuuten perehtyä huolella. Kumpi on pienempi paha , väärä puulaji, vai muutama menetty taimi ? Päätehakkuukypsässä metsässä kasvaa kuitenkin enää vain neljännes tai viidennes niistä taimista jotka on alunperin istutettu kasvamaan tukeiksi eli 350-400 runkoa hehtaarilla.

    jees h-valta 11.12.2020, 18:43

    Eli suorittavan mielestä meidän tulee syöttää jopa lähes puolitoistatuhatta puuntainta/ha heidän harrastetappamisensa turvaamiseksi. Loput saatte armosta sentään pitää. Jos sattuu jäämään.

    Planter Planter 11.12.2020, 18:44

    Ei meitä kiinnosta metsästyksen historia. Tässä ketjussa on aika kattavasti käyty läpi kaikki  mahdollisuudet miten metsänomistajat ehkä voisivat vaikuttaa hirvieläinten määrään nyt.  Ei niitä ole tällä hetkellä.

    jees h-valta 11.12.2020, 18:50

    Suorittava on itseasiassa tuota samaa levyä pyörittänyt koko keskustelun ajan. Onhan se tietysti helppoa vastata aina samalla jankutuksella ja metsästjien jalon toimen ylistyksellä. Nytkin toimet itärajan suunnalla viittaavat susien joukkolahtaukseen kiireellisenä. Eli hirvikannan pienuus rupesi vissiin jurppimaan siellä suunnalla.

    Visakallo Visakallo 11.12.2020, 18:52

    Puhtaat hieskoivikkoni ovat 2-3 kertaa harvennettuja, eli ovat nyt loppukasvatusvaiheessa. Niissä alkuperäinen puulaji oli mänty.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 55 56 57 … 108 109 110