› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 61 62 63 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Lähetetty: 9.11.2020, 12:11

    Merkitty: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Tekijä
    Planter Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Planter Planter 12.12.2020, 10:22

    Riistakeskus on julkisoikeudellinen laitos ja osa valtionhallintoa. Se myöntää hirvieläinten pyyntiluvat, eiköhän se niitä pidä omina, eikä myönnä lupia toisten omistamille elukoille. Esimerkiksi tarhatulle peuralle ei tarvitse anoa pyyntilupaa, joten tulkinta, että vapaana juoksevat hirvieläimet ovat ”valtion karjaa” on ihan perusteltu.

    Muistellaan menneitä. (kaikkien ei kannata muistella, koska heillä on huono muisti)  Maa-ja metsätalousministeriö on systemaattisesti pyrkinyt eroon siitä, että olisi vastuussa karjansa vahingoista. Liikenne-ja metsävahingot alkoivat kasvaa ja eduskunnalla nousi rähinä, että niihin menee älyttömästi rahaa.

    Mitä teki maa-ja metsätalousministeriö, siis nimeomaan maa-ja metsätalousministeriö, siirsi vahingot metsänomistajien ja autoilijoiden kontolle.

    https://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/1074248978/Valtio+sysaisi+hirvikolarien+vahingot+autoilijoille

    Kolarivahingot kaikki hirvieläimet huomioon otettuna taitavat hipoa 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällainen kasvava summa valtion budjetissa aiheuttaisi kovaa polemiikkia ja vaatimuksia pienentää vahinkoja. Nyt on ne hoidettu sillä, että autoiljat maksavat vakuutusmaksuina tuon 100 miljoonaa. Metsänomistajat saavat vuodessa korvauksia 1,5 milj, mutta menetykset ovat Metsäkeskuksen mukaan ainakin 50 miljoona, kun jätetään huomioon suuret pitemmällä aikavälillä tulevat vahingot.

    Kun tuo veivaus oli tehty ilmoitti MMM näin:

    ”MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.”

    Erikoista on, että metsätalousministeriö on metsänomistajille pahin este, jotta voisi harjoittaa kannattavaa metsätaloutta. Siksi on mielestäni oikein vaatia tuuletusta ministeriöön.

    Metsuri motokuski 12.12.2020, 10:30

    Voitaisiinko jatkossa AJ ja planter kirjoitella näiden alueiden hirviongelmasta. Ei yleistetä asiaa valtakunnalliseksi ongelmaksi kun se ei sitä ole.

    suorittava porras suorittava porras 12.12.2020, 10:32

    Riistakeskus ei voi myöntää enempää lupia ,mitä anotaan. Nyt myönnetään 10-20% yli laskennallisen tarpeen pankklupien muodossa. Mitä muuta voitaisi tehdä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2020, 10:40

    Voidaan tehdä niin että

    1. tehdään myös vhp:lle hyvä kannanhoitosuunnitelma ja toteutetaan se.

    2. huomioidaan kaikilla riistakeskusalueilla ja hirvitalousalueilla sidosryhmien toiveet hirvieläinkantojen suhteen.

    Puuki 12.12.2020, 10:46

    Vhp:t kannattaisi aidata siellä missä niitä on eniten ennen kuin kanta leviää koko Suomeen.  Ruokinta toimii  jo erittäin hyvin mutta vieraslajin aitaaminen sopiville alueille  puuttuu .   Siitä on tullut etelän poro sillä erolla, että porotalous on pohjoisessa ollut paljon pidempään elinkeinona.  Vhp: n kasvatus metsissä , pelloilla ja pihojen kasvimailla on enempi pienehkön piirin harrastus .

    Hirvituhojen vaikutus metsätalouteen pitäisi tutkia tarkemmin.  Nykyinen kuusettuminen vähentää metsänkasvatuksen kannattavuutta enemmän kuin pelkkien mä-taimikkojen hirvituhojen verran.   Tulevaisuudessa sahatukiksi ei kelpaa vioittuneet tukit vaikka viat ei näkyisikään kunnolla ulospäin .  Ra-koivikot jää pääosin kasvattamatta jne.    Ja taimikoiden korvausjärjestelmä on muutenkin puutteellinen , kun omavastuu on  iso ja tarkastusten säännöt ne mitkä on.    Se plokkaa suuren osan taimikkotuhoista pois tilastoista ja korvauksen piiristä jo sen takia.   Ainakin 2000-luvulla oli säännöt semmoset, että omavastuu tarkastuksesta oli 250 €.  Ja piti olla vähintään yksi 0,1 ha yhtenäinen hirvien vioittama tai tuhoama alue .  ~ 2/3-osa mä-taimista syöty/vahingoitettu/ 1 ha  jotta korvausta saisi.   Alle 250 € arvioituja kasvu-ja laatutappiovikoja ei kannattanut tarkistuttaa tai joutuu itse lisämaksun maksajaksi taimikon vahinkojen kust. lisäksi .  Ei oikein ”kannustava systeemi”.

    Vaikka esim. viljeltyyn männikköön jäisi päätehakkuun runkolukuun riittävä määrä puita ehjiksi hirvien vierailujen jälkeen , niin arvonalenemaa tulee ainakin puulajinvaihdosta (usein hieskoivu/ luont. kuusi  liian karulla kasvupaikalla) ja hidastuneesta kasvusta myös kuitu-/e-puun osalta. Yleensä myös tukkipuun saannon vähentyminen /kiertoaika.  Joskus vähemmän ja joskus enemmän.

     

    Planter Planter 12.12.2020, 10:58

    Eihän koko maassa ole ongelmia, ainakin toivon niin. Minä luotan lukijoiden arvostelukykyyn. Ne joita hirvieläinongelma ei koske tai kiinnosta, hyppäävät yli tämän keskustelun. He istuttavat mäntyä ja koivua kuten ennenkin, ei planterin  ”rummutus”, vaikuta heihin mitään. Ne joita asia kiinnostaa saattavat lukea ja saada ”vertaistukea” ja miettiä omalta kohdaltaan, missä se vika on.

    Edellä olevaan TS-linkkiin viitaten silloinen noin 50€ hirvikolarin vakuutusmaksu olisi voitu hoitaa oikeudenmukaisemmin vaikkapa riistanhoitomaksun  100€ korotuksella, jolloin osoite olisi ollut oikea. Maksu olisi pieni koska maksuun osallistuu 300 000 metsästäjää, eli hirvikannan hoitajat, kertyy kuitenkin 30 milj.

    suorittava porras suorittava porras 12.12.2020, 11:11

    Vain noin 100 000 metsästää hirvieläimiä. Jos rh-maksua korotetaan ,vähenevät maksajatkin ja harrastus jää vain rikkaiden huviksi. Siinä tilanteessa ei enää itkut auta. Jo viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut muutos yhteiskunnassa on rajannut kiinnostuneita harrastuksen ulkopuolelle ihan riittävästi . Pitääkö ongelmaa kasvatta vielä lisäämällä kustannuksiakin? Perhellisten kohdalla  Suomen siirtyminen 24/7-järjestelmään vähän joka alalla rajoittaa osallistumismahdollisuuksia merkittävästi. Kun yhteinenkin aika on kortilla , täytyy aikaa vievät kyttäyshommat unohtaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2020, 11:40

    Kyttäyshomma olisi helppo ja hyvä lisä repertuaariin, jos sen saa suorittaa omalta maalta itselleen sopivana ajankohtana. Runsaslumisina talvina ruokinnalta kyttäys voi olla erittäinkin tehokas menetelmä.

    Kun nyt muutamat VS-alueet tuntuvat olevan hirven osalta poikkeusalue, miten alueen sidosryhmät ovat aikoneet varmistaa, että ensi keväänä ARN:sta tulisi aiempaa parempi tulos hirvikantatavoitteelle? Onko tekeillä/suunnitteilla riistaneuvoston jäsenten etukäteistä lobbausta tms. Kokousta varten pitäisi olla valmisteltuna esitys, josta mahdollisesti äänestetään, vai miten se päätöksenteko menee?

    Muistin virkistykseksi kartta. http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2020/02/Kartta_saalistiheys_2019.pdf

    Planter Planter 12.12.2020, 12:00

    Metsästäjät käyttävät harrastukseensa jopa 350 miljoonaa vuodessa. Jos jokainen jättää pari kertaa kuukaudessa ABC-kahvit väliin, kertyy summa, jolla edellä TS-linkissä mainittu homma hoituu. Kun vastuu on sillä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa vahinkoihin, toteutuu ihmisten oikeudentaju. Metsästäjäyhteisössä linnustajat voivat painostaa hirvestäjiä vähentämään vahinkoja, jolloin heidän maksunsa pienenee.

    Jovain Jovain 12.12.2020, 18:06

    Onhan siellä alueellisessa riistaneuvostossa MTK:n edustaja ja on metsänomistajien sidosryhmän osalta kuusi paikallista riistanhoitoyhdistysten edustajaa. Riittääkö tämä metsänomistajien edunvalvonnan kannalta?

    Voitaisiin riistanhoitoyhdistysten paikat ja puheenjohtajisto puolittaa ja täyttää esim. Mhy:n riippumattomalla asiantuntemuksella tai muulla maa- ja metsänomistamiseen liittyvällä sopivalla tavalla. Tulisi metsänomistajan ääni paremmin kuulumaan. Tuntuisi tuo riistanhoitoyhdistysten kuusi paikkaa olevan liikaa, ettei suorastaan monopolista ole kysymys?

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 1,096)
1 2 3 … 61 62 63 … 108 109 110