Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 930)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter

    Haiskahtaa mätäkuun jutulta:

    ”Minulla menee kymmenen minuuttia, kun kierrän ruiskuttamassa hehtaarin taimikon ympäri. Levitän ainetta kivien, kantojen ja vastaavien päälle, koska en tiedä, olisiko huuhteluaineesta haittaa puille.”

    Jos levittäisin Trico syönninestoainetta, en todellakaan ruiskuttaisi sitä kivien  ja kantojen päälle, sillä niiden syönti ei ole ongelma. Kaikki kallis aine kannattaa ruiskuttaa suojattaviin taimiin estämään syöntiä.

    Jos sitä hajustettua huuhteluainetta tai muuta tärpättiä haluaisi kokeilla, niin ostaa vaikka tarjouksesta vehnäjauhoja. Sekoittaa vedestä, hajusteesta ja jauhoista ämpärillisen vetelää  halpaa taikinaa jota sipaisee kantoihin ja kiviin kunnolliset klöntit. Tarttuu kuin paska junttilan ladon seinään, haisee aikansa ja sateen jälkeen ehkä ”aktivoituu”. Talvella ei ainaakaan toimi männylle lumen alta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojaukset ja aitaukset ja tuhokorvauksetkin ovat hyviä, mutta ne vain siirtävät ongelman toiseen paikkaan tai hoitavat oireita. Ainut taudin juurisyyhyn puuttuva ja kestävä tie on alempien hirvieläinkantojen tie.

    Köppäkynsi

    Ylä-Lapissa HCV-kohteissa tasapuolisuuden nimissä olisi rajoitettava myös poronhoitoa. Mielestäni poronhoitoa saisi harjoittaa vain omilla maillaan kotitarvekäyttöön. Nähtävissä alkaa jo olla, että poronhoito on seuraavia elinkeinoja, jotka tässä maassa vaaditaan lopetettavaksi. Sen verran sosiaalisessa mediassa porojen kasvattamista syötäväksi kyseenalaistetaan.

    Gla Gla

    Tuo AJ:n kommentti on totta. Syönninestot ja muut karkotteet pahentaa niiden asemaa, jotka ei taimikoitaan suojaa. Tällaista kilpavarustelua ei tosiaan tämä yhteiskunta kaipaa.

    Poroja voi syödä, mutta jollain tavalla pitäisi laidunnuksen ongelmat ratkaista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Poronliha on luomua, poron elämä on ehkä aika laadukas (?) verrattuna nautaan. Lihanautakin elää suhteellisen vapaasti, mutta maitolehmää rasittaa poikimiset vaikka olisi pihattonavetta. Sama homma kylläkin villillä hirvieläimellä: poikiminen edessä lähes joka vuosi!

    Poromäärä pitäisi kuitenkin sopeuttaa laidunten kestokykyyn, ja tuleehan siitä muitakin haittaa liikenne- ja puutarhavahinkojen kautta, aivan kuten kauriista ja hirvistä. Poro on myös yksi matkailun tärkeä vetovoimatekijä Lapissa.

    jees h-valta

    Kaipaako tämä yhteiskunta edes metsästyksen sallimistakaan? Jos tässä äärimaailmaa hamutaan voidaan kieltää metsästys ja sopeuttaa eläikannat yhteiskunnalle siedettävään tasoon. Petojen kimppuun on jo kova hinku metsästäjillä ja varmaan saavat tahtonsa tämän nykyisen ”metsästysministeri” Lepän auvoisella suostumuksella. Samaan aikaan kuitenkin pitäisi aloittaa voimakas painostus hirvieläinkantojen sopeuttamiseen petojen hoidettavalle tasolle. Joten kokonaisuus keskusteluun ja olen myös valmis lopettamaan itsekkän aitaustoiminnan. Luontoa ei yleensäkään pitäisi käsitellä yksittäisyyksinä vaan aina kokonaisuutena, oli sitten kyse kasveista ja niiden tappovimmasta kuin eläintenkin tappovimmasta. Pitäisi käyttää vain puolueetonta tutkimustietoa, ei mitään asennevammaista hötkyilyä.

    Salonpoika

    Paikalliset metsästäjät haki kahtakymmentäyhdeksää hirvilupaa ja yhdeksäntoista myönnettiin. Siinä sitä on jälleen kerran paikallista vaikutusmahdollisuutta.

    Visakallo Visakallo

    Aivan samanlaista se on ollut täälläpäinkin, ja tulokset ovat nyt nähtävissä.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos viime syksynä on jäänyt hirvihavainnot kirjaamatta ,on turha valittaa. Toisaalta voimakkaan kannan leikkauksen tuloksena lupamäärät putoavat jossakin vaihessa aina. Kertauksen vuoksi oman seuranikin pyyntiluvat vähenivät kerralla kolmasosaan ,kun tavoitetiheyteen päästiin. Niistäkin jäi alkuun osa käyttämättä.

    On tietysti seuroja ,jotka katsovat lupia hakiessaan ainoastaan ,paljonko edellisenä vuonna kaatui riistaa ja anovat lupia entiseen malliin. ,Eivät sitä ,paljonko jäi talvehtimaan.

    aegolius

    >Toisaalta voimakkaan kannan leikkauksen tuloksena lupamäärät putoavat jossakin vaihessa aina.

    Suorittava varmaan osaa kertoa missä päin Suomea kantaa on ”voimakkaasti leikattu”?

     

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 930)