Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Metsuri motokuski

    Joko jesse on ilmoittautunut syksyn hirvijahtiin täyttämään pakastintaan ?

    jees h-valta

    Aika huonopalkkainen homma, ei kiinnosta. Harrastuksena vielä paljon vähemmän. Lihaa saan luonnollisesti riittävästi muttei ylitarjontaa. Nyt on varaa parempiin lihapatoihin kun palkka juoksee. Tänäänkin ajeltiin ympäri maakuntaa mersun kuorma-autolla. Makoisaa pitkästä aikaa. Päivä täyteen diili vapautti klo 13.00. Sai huilata tiukan komennuskeikan jälkeen.

    suorittava porras suorittava porras

    Jotkut seurat säästävät pakastamisen vaivan.  Rakentavat asianmukaiset lihankäsittelytilat ja myyvät osan saaliista. Erään tuntemani porukan lihaliiteri rakennettiin velaksi ja lainakulut hoidetaan myymällä vuosittain kolme aikuista hirveä. Jos ei olisi ko tiloja , ei lihojen myynti onnistuisi ja liiat hirvet säilöttäisiin pystyyn eli jätettäisiin juoksemaan. Näin joutuu moni pieni seura menettelemään ,kun pakastimiin ei mahdu ja myyntitoiminnan edellyttämät käsittelytilat puuttuvat. Toisaalla pidetään yllä vahvempaa hirvikantaa ,että saadaan lainarahalla tehdyt investoinnit maksettua. Näitä taustoja vasten kovin suuria muutoksia hirvitiheyksiin ei liene tulossa. Paljon kanssa pärjää aina.

    jees h-valta

    Ollaan taas sen kysymyksen äärellä onko oikein että maanomistajan ruokkimalla hirviylimäärällä tehdään bisnestä? Ei ainakaan minun tieten tehdä. Sanon vuokrasopparin irti välittömästi.

    suorittava porras suorittava porras

    Tehdäänkö bisnestä ,vai annetaanko hirvien juosta? Mieti sitä. Mahdolliset myyntitulot menevät koitenkin lainojen hoitokuluihin. Kustannuksissa ei näy seuran tekemien satojen talkootuntien osuus.

    PS. Tarkista sopparista irtisanomisaika. Se on yleensä puoli vuotta. Sen jälkeen sitten tuskin kukaan siellä metsästää oli hirvieläimiä tai ei.

    aegolius

    > liiat hirvet säilöttäisiin pystyyn eli jätettäisiin juoksemaan. Näin joutuu moni pieni seura menettelemään ,kun pakastimiin ei mahdu ja myyntitoiminnan edellyttämät käsittelytilat puuttuvat

    Hauskaa perjantai-illan viihdettä nämä selitelmät. 😀 En tiennyt, että ihan pakastimienkin puute on tässä ongelmalistalla. On se vaikea homma päästä lihasta eroon, oikeastiko? Vai olisiko tässäkin todellinen ongelma saada lihahyöty maksimoitua taloudellisesti?

    Jean S

    Niin, asiallinen kysymys on tietysti se, että tarvitseeko jokainen kyläseura oman lahtivajan. No tietysti tarvitsee, kun eivät tule keskenään toimeen.

    Visakallo Visakallo

    Mikähän siinä onkin, että 183 000 järven maassa syödään eniten ulkomaista kalaa, ja Euroopan metsäisimmässä maassa muualta tuotu saksanhirvi on eniten syöty riistaliha?

    Gla Gla

    ”Näitä taustoja vasten kovin suuria muutoksia hirvitiheyksiin ei liene tulossa.”

    Onko Suorittava tullut vanhaksi vai mistä otteen lipsuminen johtuu? Tähän saakka syy hirvieläinkantojen leikkaamattomuuteen on ollut milloin taimikoiden hoitamattomuudessa, joskus paikallisessa yhteistyössä, hoitosuunnitelman puutteessa, vuokraamattomien alueiden muodostamissa reservaateissa tai jopa hirvieläinten vähyydessä. Nyt on muutaman päivän aikana useammassakin kommentissa paljastunut, että kyse on tietoisesta kantojen pitämisessä korkealla tasolla. Metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksien kannalta tämä olisi hyvä tuottaa yleiseen tietoon aina päättäjiä myöten. Olisi helpompi löytää lääkkeet ongelmaan.

    ate

    Aiemmin oli viittailuja Pohjois-Karjalassa perustettuun toimikuntaan, joka haluaa muutosta hirvilupiin.

    Kysymys on saamani tiedon mukaan siitä, että hirvikannassa on pitäjien sisällä suurta vaihtelua. Esim. Pielisen rantamailla hirviä on runsaasti ja salomailla taas niukemmin. Keskiarvolla tarkasteltuna pitäjän hirvikanta näyttää olevan sovitulla tasolla, mutta osassa pitäjää on melkein tyhjiä alueita ja toisaalla elukoita on ”reilusti liikaa”.

    Näiden tihentymien purkuun ei riistapuolella tunnu löytyvän keinoja tai halua.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,096)