Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

  • Tämä aihe sisältää 184 vastausta, 36 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarReima Muristo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Puuki

    Ei ole ihan halpaa huvia  järvien syventäminenkään.    Pari kohdetta on ollut lähistöllä joissa rantoja  on ruopattu melko isolta alueelta.  Pitää olla pitkäpuominen  iso kaivinkone, jos on syvää ja kuorma-autoja tai tr;a  joilla ajetaan irtomaat pois.    Eräs mökkiyrittäjä teetätti kerran uuden suht. ison  lammenkin jonne  sitten rakensi  vuokramökin.

    Pienvedet saastuu tietysti helpommin kuin isommat  ja syvemmät järvet ja meret .  Siksi esim. Itämereen sopi pitkään mm. monen eri maan kaupunkien, laivojen laskemat  paskat ennenkuin alkoi  ilmetä puskuriominaisuuden heikkeneminen  ja näkyä veden ekosysteemien pilaantumista.

    Ola_Pallonivel

    Sopivasti tähän liittyen oli taas uutisissa/lehdessä juttua, kuinka vanhat ojitukset rasittavat edelleen vesistöjä. Ei ole aihetta synninpäästölle.

    Nyt kun suuremman ojan/puron varrella suoritetaan ojien kunnostuksia, niin ongelma taas pahenee. Pitäisi kieltää, ennen kuin pääoja tukitaan.

    Katselkaapa huviksenne maaseudulla ajaessanne, kuinka paljon on ojia kaivettu suoraan vesistöön. Esim. jokien varrella menee monesti tie eikä tarvitse edes autosta ylös nousta, kun tuon havaitsee. Ja noita ojia on paljon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä väärin kaivettuja ojia on paljon, mutta kunnostusojituksen yhteydessä nuo virheet voidaan korjata?

    Ei myöskään suon ennallistaminen ole oikotie onneen. Paitsi metaanipäästöjen kasvu, tulee myös ravinnepäästöjen kasvu.

    http://www.luke.fi/uutinen/haitalliset-vesistovaikutukset-vaikeuttavat-soiden-ennallistamista/

    Ola_Pallonivel

    Lähialueelle on tulossa kunnostusojitusta, niin mielenkiinnolla aion sivusta seurata. Jos esim. MHY ottaa ohjat, niin silloin vesistöt varmaan huomioidaan. Jos omatoiminen kaivaja, niin vanhat ojat kaivetaan entistä syvemmiksi ja sillä mennään.

    Kurki

    A.J:n linkistä:

    EU:n strategisen päätöksen mukaan muuttuneista ekosysteemeistä tulisi ennallistaa 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän strategian mukaan Suomen noin viidestä miljoonasta ojitushehtaarista tulisi ennallistaa yli 700 000 hehtaaria.

    Tuollahan lisätään kasvihuonekaasuja ja muita päästöjä.

    Järjetöntä.

    Karut suo-ojitukset 700 000 ha ovat yhtä hyviä hiilen sitojia kuin luonnon suotkin. Lisäksi jää metaani päästöt pois ja kasvanee jonkin verran puutakin ja tuhkalannoituttuna hyvin. Pitäsi säilyttää ojitetuina.

    Linkki Ojanen sivu 8:   https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Karut ojitukset CO2-nielu = -70+-30 g/m2/v

    Luonnon suot CO2-nielu =-50…-100 g/m2/v

     

    Metsuri motokuski

    Olkoon ojat nyt noin kun on joskus kaivettu mutta ei ainakaan uudestaan perattaisi. Minusta jatkuvaa kasvatusta voidaan harkita vanhoilla ojitetuilla soilla päätehakkuun sijaan jos vain uudistaminen onnistuu joten kuten. Se taitaa olla pakko hyväksyä että samanlaista kasvua ei enää saavuteta.

    Jätkä

    Metsäojitukset ovat rasittaneet luonnonpuroja, jokia ja järviä rajusti monien vuosien ajan ojituksen jälkeen, perkauksen ja täydennysojituksen jälkeen, yhteivaikutus on kestänyt käytännössä tähän päivään asti ja jatkuu, kun laskeutumisallas ja suodatuskenttä on jätetty järvien puolelle.

    Huomiota sen sijaan ei ole saanut peltojen päästöt, jotka valuvat samalla tavalla vesistöihin. Salaojitettu pelto on aina ja koko ajan samassa tilassa kuin vasta kaivettu avo-oja. Sitä ei sammaleet ympäröi ja käytä ravinteita puhdistaen vettä kuin vanhassa avo-ojassa. Salaojat pitää tukkia ainakin alapäästään, taikka niiden vesi pitää johdattaa vedenpuhdistamoon.

    Puuki

    Ennallistaminen lisää turvemaiden päästöjä aluksi  vähintään samalla lailla kuin kunnostusojitus jossa tehdään   mm. suodatuskentät ja kaivukatkot  oikein .  Kunnostusojituksella voidaan ohjata ne ennen suoraan vesistöihin laskevat vedet kulkemaan vähän eri suuntaan ja /tai puhdistumaan esim. suodastusalueiden kautta. Kunnostamalla sopivia kohteita saadaan metsät kasvukuntoon ja kasvihuonekaasupäästöt vähentymään.

    Salaojissa on ainakin alkuun toiminut pintavesien suodatus maan ja hiekan läpi ennen kuin vedet on valuneeet johonkin avo-ojaan.  Salaojituksen yhteydessä  laitetaan yleensä  muun putken peittohiekan lisäksi hiekkapesiä  tasasin välein joiden kautta vesi valuu salaojaan pellon pinnalta.  Ne suodastushiekkakasat voi olla n.  1,5 -2 m paksuja.  Tarkistuskaivoihin voisi  asentaa niitä vedenpuhdistuspakkauksia ; vaikka sammaleesta tehtyjä,niin ei tarvi käyttää mitään kemikaaleja siihen lisäpuhdistukseen.

    Kurjen kanssa olen sammoo mieltä ; pääosin ennallistaminen ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä koska karut ojitetut suot ei ole CO2-päästölähteitä . Juuri  karut Jtk:aat joilla kasvaa vähän puuta joutaisi jättää ennallistumaan itsestään. Niillä ei tosin ojien tukkiminenkaan lisää metaanipäästöjä mutta voi lisätä ainakin kiintoainepäästöjä.  Rehevämmät turvemaat on helpompi saada kasvamaan paremmin puuta ja lisäämään CO2 nieluja , elleivät jo kasva hyvin ennestäänkin.    Kun liian karujen soiden ojitus oli aikanaan virhe ,niin nyt on sitten tod.näk. virhe ennallistaa liian paljon niitä turvemaita ym. suomaita jotka ei sitä toimitusta ja lisäkustannusta tarvitsisi.

    kmo

    Saaristomeren valuma-alueen savipelloille levitetään kipsiä 4000 kg hehtaarille vähentämään fosforipäästöjä. Veteen liuennut fosfori menee suodatushiekoista läpi veden mukana, eikä sitä fosforia pari säkkiä sammaltakaan kerää pois.

    Puuki

    Muistaakseni fosfori tarttuu pieniin maapartikkeleihin kiinni ja siksi ei  ole kovin suuri haittatekijä , jos  esim. avo-oja on pitkä , (kaukana vesistöstä ) eikä valuntaa/ laskua ole liiaksi. Keväät tulvineen ja rankkasateet voi olla ongelmallisempia varsinkin jossain saaristoalueilla joilla ei vesi vahdu ja meri on suht. matala.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 183)