Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

  • Tämä aihe sisältää 100 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Gla Gla

    Lapissa on maaperä moreenia. Täällä suuri osa on savea, jossa virtaava vesi on luontaisesti sameaa ja veden värjäävä aines suurelta osin kolloidia toisin kuin Lapin moreenimailla. Toki märkinä kausina kiintoaineen määrä vedessä kasvaa ja kun ojitus nostaa virtaamien huippuja, se entisestään kasvattaa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden sekä orgaanisen aineen määriä. Mutta koska joet sijaitsevat syvissä notkoissa, tuo kaikki aines on luontaisesti veden mukana alavirtaan huuhtoutunut. Notkon poikkileikkauksen pinta-ala eli huuhtoutuneen maan määrä on valtava. Se kuitenkin on kiinnostavaa, että savimaallakin joen pohja on kovaa. Raskaat kappaleet ovat sinne saostuneet ja kevyempi osa huihtoutunut.

    Jovain

    Lapissa suo-ojitukset eivät ole päässeet pilaamaan vesistöjä, voidaan sanoa onni onnettomuudessa, sillä Lapin suot on jätetty ojittamatta. Sen sijaan alkusyksystä tuli uutisia mikromuovista. On ensikertaa tavattu Lapin erämaa-alueilta, Inarin ja Näätämön valuma-alueilta.

    Mistä sitten tulevatkin, jos ovat liikenteestä lähtöisin, onhan siellä Inarin ja Ivalon taajamat ja Ivalon lentokenttä. Näätämön puolella on ainakin Sevettijärvi. Ja valtatiet, jotka seurailevat vesistöjen rantoja, kuten esim. Ukonjärvi Ivalon ja Inarin välillä.

    Suo-ojituksista on paljon haittaa, niin myös liikenteestä ja hulavesien johtamisesta vesistöihin. Sähköautoilu on tässä mielessä eduksi, mutta ei sekään estä kumin kulumista.

    kmo

    Median mukaan metsäojista valuu typpeä ja fosforia vesistöihin, toimisko hesarin linkki, Metsät | Vanhat metsä­ojitukset kuormittavat yhä suomalaisia järviä, vaikutus voi olla pysyvä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008274410.html?share=9ea3b20f1674b2596c836e862013f1b5

    Kurki

    Lue tätä ketjua sivulta 4 eteenpäin, niin tiedät enemmän, miksi Littoistenjärven vesi on Suomen likaisinta, vaikka sinne ei johda ainuttakaan ojaa.

    kmo

    Toiset keskustelee ojista, toiset järvistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.luke.fi/uutinen/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/

    On ollut tiedossa jo jokusen vuoden, että vanhat ojitukset valuttavat edelleen paljon ravinteita. Tietojen pohjalta on jo uudistettu kunnostusojitusten vesiensuojeluohjeita ja lisäksi levennetty metsäsertifioinnin vesistöjen suojakaistoja. Näiden toimien lisäksi pitää varmaan parantaa myös turvepeltojen vesiensuojelua ja hyödyntää turvemaametsissä jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia.

    Rane

    HS:n haastattelemien tutkijoiden mukaan metsäojitusten vaikutus on suuri ja pysyvä.Se ei vaan näy vesistöjen tilassa.Muut saatuttajat kyllä näkyvät.

    Onko mökkivesistösi rapakunnossa vai priimaa? Tarkista tilanne nettikartasta – vesien uusin kuntokartta kattaa koko Suomen | Yle Uutiset | yle.fi

     

    Kurki

    Median mukaan metsäojista valuu typpeä ja fosforia vesistöihin,

    Toiset keskustelee ojista, toiset järvistä.

     

    Kurki

    https://yle.fi/uutiset/3-10938487

    Rannikkovedet ovat ongelmallisessa kunnossa, järvet ja joet pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.

    Kainuussa näkyy vesistöt olevan erinomaisessa kunnossa, vaikka metsiäojia on paljon. Kiintoainetta on ehtinyt kerääntyä kyllä matalien järvien lahtiin tässä lähistölläkin, joihin pienet purot laskevat. Nykyisin vanhojen ojitusten kunnostukset suunnitellaan paremmin kuin ennen. Ei kuitenkaan olisi suuri työ kerääntymien poistaminen ja samalla voisi syventää järviäkin, jotka ovat kasvamassa umpeen muutenkin.

    Teufelin Zumi

    Kyseessä ovat pintavedet, paskat ja myrkyt ovat siellä pohjassa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)