› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 183)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19

  • Metsäojille synninpäästö

    Sent on: 2.9.2021, 14:22

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ola_Pallonivel 4.9.2021, 19:24

    Tuosta ylen jutusta puuttuu yksi oleellinen asia. Mikä tai mitkä on ne mittarit, joilla vesien tilaa on seurattu?

    Per Ä Reikäs 4.9.2021, 19:25

    Ruoppauskin on jo keksitty. Pietari suolle rakennettu, käykääs katsomassa ihmettä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2021, 19:43

    Ekologisen tilan luokittelussa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset laatutekijät. Luokiteltavan vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (mm. keskimääräinen talvialenema, vaellusesteet).

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_luokittelu

    Kommentti. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Tässä on siis sama periaate kuin Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa, mutta veden laatuun liittyvät päätelmät ovat jotenkin järkevämmät ja hyödyllisemmät.

    Kurki 4.9.2021, 21:25

    Ojituksilta ilmoitetut typpi (13 000 tn) – ja fosforipäästöt (500 tn) eivät liene kovin järkevät, jollei löydy linkkiä, jossa sanotaan, että laskelmissa on huomioitu typpilaskeuma ja ojituksen typpeä vähentävä vaikutus sekä fosforin osalta, että kalastus vähentää fosforia vesistöissä, sillä kalat sitovat fosforia kasvaessaan.

    Rane 4.9.2021, 22:55

    Tämä ihmisen vaikutuksen vähentäminen parantaisi vesien laatua on ollut yleinen käsitys.Maatalouden ympäristöbyrokraatit sovelsivat sitä pyrkimällä vähentämään peltojen muokkaamista.No miten kävi Kanadassa?

    Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta? | Yle Uutiset | yle.fi

     

    Puuki 5.9.2021, 08:40

    Sähkönjohtavuus on yksi veden ominaisuuksista mitattava asia muiden lisäksi . Sillä voidaan kontrolloida puskurivaikutusta joka vaihtelee veden suolojen ja hiilihapon määrien mukaan.

    Ns. roskakalojen nuottausta on tehty tässä lähijärvilläkin pariin eri kertaan.  Särkikalat lisääntyy liikaa veden rehevöityessä ja pohjaa tonkiessaan lisäävät hapenkulutusta ja aiheuttavat veden tummumistakin.   Kevätkudulla olevat lahnat sekoittaa matalan veden niin, että se muuttuu savisen ruskeaksi.   Kerran pyydettiin lahnoja verkoilla järven lahdesta ja niitä tuli liian paljon . Monen kg:n painoisia lahnoja oli verkot täynnä . Niiden selvittely , kalojen perkaus ja jakaminen niille joille kelpasi oli melko työläs urakka.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2021, 08:56

    Satakunnan sääkset FB-ryhmän pesäseurannoissa yhdellä pesällä oli kauden tulos seuraava:

    ”Kauden aikana pesälle tuotiin 376 kalaa, joista noin 65 % oli lahnoja ja 37 % kokonaisia. Ahdin pesintäkausi kesti 135 päivää eli 10 päivää vähemmän kuin viime vuonna. Myy oli lähtiessään 87 päivää vanha ja ollut lennossa 35 päivää.”

    Kurki. Jos ravinnepäästöt mitataan todellisina eikä laskennalllisina ojitusalueelta laskevien ojien vesistä, silloin suon pidättämä sadeveden sisältämä typpilaskeuma ja suolta ilmaan poistuva typpioksiduuli ovat tulleet tavallaan jo huomioiduiksi?

    Rane 13.9.2021, 07:38

    On myös vesistöjen saastuttamista joka ei näy(miksikähän?) missään tilastoissa.Toki noissa vesistöjen tilaa kuvaavissa kartoissa ne näkyvät selvästi merialueilla asutuskeskusten edustoilla.

    Kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin fosforia ja kiintoaineita liki yhtä paljon kuin pelloilta: ”Viljelijöitä syytetään ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme” – Ympäristö – Maaseudun Tulevaisuus

    Kurki 13.9.2021, 08:04

    Kurki. Jos ravinnepäästöt mitataan todellisina

    Niinhän ne mitataan todellisina, mutta johtopäätökset pitäisi olla jotain muuta kuin nyt, että syytetään vanhoja ojitusalueita vesien pilaamisesta.

    Kun typpilaskeuma 3..4 kg/ha on suurempi kuin todettu päästö 2,6 kgt/ha, niin johtopäätöksen tulisi olla, että ojitetut turvepohjat pidättävät typpeä. Metsän kasvu tietenkin käyttää typen.

    Fosforia on kivennäismaissa valtaosa ja sitä kuluttaa metsät ja maapohjan kasvit kasvaessan ja on  elintärkeä ravinne. Kyllä fosforia ojittamattomista kivennäismaista myös liukenee vesitöihin.

    Visakallo Visakallo 13.9.2021, 08:37

    Palaan vielä niihin sammaloituneisiin ojiin. Onko niistä olemassa tutkimusta, pidättävätkö ne minkä verran kiintoaineita ja ravinteita? Näkemykseni mukaan valtaosa metsämailta lähtevistä vesistä kulkee ainakin osan matkaa sammaloituneissa ojissa ennen päätymistään vesistöihin. Tällaista lukemista vaille tutkijaa on aivan ymmärrettävästi joidenkin helppoa pilkata, mutta asioita on hyvä joskus tarkastella myös täältä ojanpohjankin tasolta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 183)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19