› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 183)
1 2 3 … 5 6 7 … 17 18 19

  • Metsäojille synninpäästö

    Sent on: 2.9.2021, 14:22

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 13.9.2021, 08:58

    Sammaloituneet ojat ovat ravinnesieppareita.

    Kun sammaloituneet ojat kasvavat umpeen ja käyttävät ojaa myöten liikkuvia runsaita ravintovaroja kasvuun, niin tuo 1,5 m leveä ojan kohta on erinomainen metsän kasvupohja myöhemmin. Vanhat ojat voi aukaista ja ojaan kerääntynet ravinteen siirtyvät ojan penkalle tai kaivaa uudet ojat sarkojen väliin sieppaamaan ravinteita.

    Puuki 13.9.2021, 09:31

    Kyllä ne sammaloituneet ojat sitoo ravinteita . Ja kun alkaa kasvaa lisäksi pajukkoa niin entistä enemmän sitovat.  Hyvä olisi katkasta suora yhteys vesistöön, jos on kuten tavallista aikoinaan ojat   kaivettu liian pitkälle rantaan asti.    Jos  ojasta valuu esim. kevättulvien aikaan ohutta silttiä metsään ylivaluntana , se  käy lannoituksesta,   varsinkin jos ojaan tulee vesiä myös pelloilta.

    Jänkhäjoonas 14.9.2021, 23:35

    Mitä sanoisitte ylipäänsä kunnostusojituksen tarpeesta? Liian märkiä suonsilmiähän aikanaan ojitettiin, joissa tällä hetkellä kasvaa hehtaarille toistakymmentä kuutiota kuitua. Eikös hieman kuivemmilla turvemailla ongelma ole enemmän ravinnepuutoksissa kuin vesitaseessa?

    Yhdestä kuviosta olen kysynyt päätehakkuun osalta tarjouksia parilta firmalta ja vähän ihmettelen miksi kunnostusojitusta edes yritetään kaupata. MT-kuusikko, ei mikään turvemaa, mutta aikanaan ojitettu ja ojat hyvässä kunnossa. Ojat kuivana ympäri vuoden, mutta kaupataanko tässä nyt ihan vain varmuuden vuoksi

    mehtäukko 15.9.2021, 05:08

    Jos kasvavaa puustoa oli reilu 100 mottia/ ha, puuston haihdutus riittää.

    Aikoinaan ostetun palstan tasainen ns. ketunmulta kangas jonka päällä parikytäsenttinen turve, on kasvun aikaan rutikuiva. Keväällä sulamisvedet kyllä täyttävät ojat, mutta eihän puu silloin kasva lepotilassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.9.2021, 09:18

    Eikös ojitustarpeen voisi jotenkin tutkia – esimerkiksi kaivamalla kaavaillulle ojitusalueelle sarkojen keskelle kuoppia ja tarkkailemalla pohjaveden pintaa kasvukauden läpi. Pinnan pitäisi olla sateisenakin kesänä kevättulvaa lukuun ottamatta yli 30 sentin syvyydessä. Jos ojat ovat nyt kesällä kuivina, todennäköisesti tarvetta ei ole. Toinen mittari olisi puiden kasvu: ovatko sarkojen keskellä olevat puut pienempiä kuin ojien reunoilla kasvavat, mikä viittaisi siihen että keskemmällä olisi liikaa vettä.

    Planter Planter 15.9.2021, 10:14

    Potkin rautakaupassa tällaista mökkikäyttöön tarkoitettua ”paskalain” täyttävää harmaavesisuodatinta:

    Tuotekuvaus suodatimateriaali

    ”Puhdistettua lampisirppi- ja rahkasammalta – kotimainen – kaikkiin biolan harmaavesisuodattimiin – riittää 5:een suodatinlaatikkoon – vaihtoväli 100 käyttövuorokautta Biolan Suodatinmateraali on kotimaista, puhdistettua lampisirppisammalta ja rahkasammalta. Suodatinmateriaali sopii kaikkiin Biolan-harmaavesisuodattimiin. Yhdestä pussista riittää 5:een suodatinlaatikkoon. Käytön jälkeen Suodatinmateriaali voidaan käyttää maanparannukseen tai kompostoida. Suodatinmateriaalin vaihtoväli on 100 käyttövuorokautta. Rahtipaino (kg): 10,00”

    Tuotekuvaus suodatinpönttö

    ”Biolan Harmaavesisuodatin Basic
    Kätevä käyttää, helppo huoltaa!
    puhdistamo vähäisille pesuvesille
    kapasiteetti 250 litraa vuorokaudessa”

    10kg säkillisellä suodattaa siis 100×250 = 25 000 litraa. Luulisi, että sammalten kasvupaikallakin pystyisi jotenkin sammalia hyödyntämällä suodattamaan valumavesiä?

    Visakallo Visakallo 15.9.2021, 10:57

    Eilen hörppäsi Nokialainen vettä sellaisessa ojasuodattamossa, eli paksulti sitä sammalta jo oli vain kymmenen vuotta sitten kaivetussa laskeutusaltaassa.

    Kuitupuunkasvattaja 15.9.2021, 11:18

    Nyt on vallalla käsitys, että ojien pitäisi olla matalat. Entäpä jos jo etukäteen kaivettaisiin syviä laskeutusojia ja -kanavia poispäin lasku-uomista. Tasaisilla mailla näillekin tulisi pituutta joskus jopa kilometritolkulla. Näitä ei tarvitsisi kaivaa uudelleen ainakaan sataan vuoteen.

    Laskeutusojat sopisivat yhteishankkeisiin ja jahka niissä olisi sammalta ja muuta kasvillisuutta, niihin alettaisiin johtaa kuivatusojia. Se joka kehittää niihin vielä ravinteita sitovia menetelmiä, on nero.

    Tutkimusta tarvittaisiin, mutta tutkijoiden asenne pitäisi olla myös kohdillaan. Käytännön tekijä- ja urakoitsijaportaassa olisi valtavasti ideoita ja tietotaitoa. En usko, että tutkijat ovat penkoneet edes näitä esille.

    Puuki 15.9.2021, 11:48

    Isojen ojien kaivaminen muualle kuin laskemaan vesistöihin sopii hyvin , jos niissä pysyy vedenpinta kesällä suht. hyvin sopivalla korkeudella.  Muuten niistä turvemaa-alueista  voi tulla  hiililähteitä tai metaanilähteitä.   Mitään uutta neroutta ei enää tarvita jotta ravinnepäästöjä voisi sitoa ojien ja niiden reunojen kasvillisuuteen ; nero on se joka osaa jo kasvattaa valmiiksi sinne sammalet , pajukot ja lepikot, ihan itsekseen ne kasvaa.    Suodatusalueita ennen vesistöjä ja rankapuita ojissa voi lisäksi käyttää ravinteiden sitomisen apuna ja tasaamassa veden pinnan korkeuden  vaihteluja. Eräs hyvä puoli voisi olla kanavilla tms:lla , että niihin kertyvä vesi pitäisi kosteutta yllä lähiympäristön maaperässä kuivilla  kesähelteillä.

    2000-luvulla kunnostusojituksen  yhteydessä kaivatin ojan suon reunaan  metsäisen  rinteen alapuolelle keräämään hienojakoista irtomaata jota lähtee liikkeelle valuma-alueelta.  Nyt se oja alkaa olla täynnä hiesua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.9.2021, 11:58

    Hiesumaat ovat herkkiä liikkumaan ja niillä kannattaakin kunnostusojituksia harkita tarkkaan. Tämän hyvän neuvon antoi aikoinaan Keski-Suomen metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Jukka Hoppula.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 183)
1 2 3 … 5 6 7 … 17 18 19