› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 183)
1 2 3 … 6 7 8 … 17 18 19

  • Metsäojille synninpäästö

    Sent on: 2.9.2021, 14:22

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuitupuunkasvattaja 15.9.2021, 16:10

    Neroutta on tietenkin se, että pysäytetään kiintoaineet ja ravinteet ennen vesistöjä ja otetaan ne ravinteet sitten aikanaan h y ö t y k ä y t t ö ö n.

    Puuki 15.9.2021, 18:10

    Suuri osa ravinteista kiertää metsissä maasta puihin ja takasin maaperään karikkeen mukana. Seur. kasvukautena taas puun kasvuun jne.    Lisää tulee hajotuksen avulla ja rapautumallakin jotain . Myös sadannan mukana ja typpeä sitovien kasvien avulla tulee ainakin  jonkin verran .  Veden mukana valunnassa kulkevat ravinteet olisi tietysti parempi saada nekin talteen.  Mutta eikös se onnistu juuri kasvillisuuteen sitomalla ja ohjaamalla vedet vaikka niihin metsäoja,-kaivanne varastoihin  kiintoaineineen eikä vesistöihin .niitä pilaamaan.

    Teufelin Zumi 15.9.2021, 18:38

    Satusetien kannattaa käydä välillä myös ulkona haukkaamassa raitista ilmaa. Samalla tulee sitten havaittua että Suomen talvi päättyy tulviin. Samoin nykyisin rankkasateet voimistuvat vuosi vuodelta, ne nyt ei sitten saostusaltaista välitä.

    Visakallo Visakallo 15.9.2021, 18:56

    Pelkkä saostusallas ei olekaan tulvatilanteissa kaikkein toimivin ratkaisu, mutta yhdistettynä se mm. edellä kerrottuun sammalen vaikutukseen, ollaan jo melko pitkällä. Joidenkin on toki ylläpidettävä toivottomuuttakin, mutta onneksi ongelmanratkaisijoita on enemmän.

    Puuki 15.9.2021, 19:31

    Huomaa selvästi ,  että jotkut elää asfaltin keskellä eikä metsät ole enää niin tuttu ympäristö (tuskin on koskaan ollutkaan)  kuin monella muulla metsissä liikuvilla ja niiden hoidon parissa eläneillä.    Sitten jumittuu kuten toifelin jumi ainaiseen valitukseen,  ja jää ehkä huomaamatta mahdollisuudet erilaiseen, ratkaisukeskeiseen  ajattelutapaan.   Tulvat onkin tietysti hankalia kaupungeissa , kun viemärit ei vedä ja vedet menee puhdistumattomina paskoineen suoraan vesistöihin.

    Visakallo Visakallo 15.9.2021, 19:48

    Suurin osa Suomen taajamien hulevesistä menee normaalitilanteissakin sellaisinaan vesistöihin. Viemärikaivoissa on vain hiekanerottimet, jottei hulevesiputket tukkeutuisi. Vasta aivan viime vuosina on hulevesien käsittelyyn alettu kiinnittää enemmän huomiota. Voidaankin sanoa, että metsäpuolella ollaan vesien käsittelyssä jo vuosikymmeniä edellä.

    Teufelin Zumi 15.9.2021, 19:57

    Ainahan sitä voi sanoa vaikka mitä. Kaikesta sanomisesta ja muusta satuilusta huolimatta vähänkin pitempiaikaisen sateen jälkeen vesistöissä virtaa ruskea kuravesi.

    Planter Planter 15.9.2021, 19:58

    Taajamien rakennusten katoilla ja pihoilla ei kuitenkaan harrasteta mätästystä, joka laittaa ravinteet liikkeelle?

    Metsäojitus tiukan tarkastelun alla – kokonaiskuva vesistövaikutuksista kirkastuu tutkimuksen edetessä

    Visakallo Visakallo 15.9.2021, 21:01

    Eipä ne taajamavedet niin vähäravinteisia ole:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1552406

    Kurki 15.9.2021, 21:10

    Kun typpilaskeuma 3..4 kg/ha on suurempi kuin todettu päästö 2,6 kgt/ha, niin johtopäätöksen tulisi olla, että ojitetut turvepohjat pidättävät typpeä. Metsän kasvu tietenkin käyttää typen.

    Kaupungeissa hehtaarilta tulee päästöjä vesistöön enemmän kuin viljelymailta.

    Eikä niitä ole edes mukana laskelmissa.

    Mitä järkeä Lukenkaan on julkaista tällaisia tietoja kansalaisten luettavaksi, kun ovat hahaanjohtavia.

    Onko siellä ruvettu politikoimaan oikean tiedon tuottamisen sijaan?

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 183)
1 2 3 … 6 7 8 … 17 18 19