Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • mehtäukko

    ”..Onko yksikään  mhy ennakoinut että runkohinnoittelu on tulossa? Vai yllätettiinkö metsänomistajieneuvontaorganisaatio tässä asiassa? Pari kolme vuotta ainakin ns metsäliitto valmisteli tätä hakkuutapaa.  Sattumalta metsässä tapasin toimihenkilön maastossa niin kertoi.

    Tuntuu että apteerausta ei pystytä luotettavasti valvomaan…”

    No mutta eikös juuri ko. taho perään kuuluttanut taannoin runkohinnoittelun autuutta? Lehtien palstoilla toivottiin runkohintaa, että katkonnan epäluulo loppuisi. Nyt se on käytössä,joten ollaan tyytyväisiä. Kaikessa työssä ammattimaisuus on ensiarvoinen tekijä työn toteutuksessa. Kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen mitta-ja laatuvaatimukset hyväksyttyään mo voi ja saa seurata katkontaa. Mutta puiden kentällä ollessa pitää pystyä antamaan palaute.Ei pinossa.

    Apteerauksen ”valvontaan” ei kentällä ole riippumatonta toimijaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olemme nyt kuulleet, että puuntuotantoa ei ole järkeä maksimoida eikä yllättäen myöskään sitoutuneen pääoman tuottoa. Tässä metsätalouden taloustarkastelujen tarkempia ohjeita odotellessa voin kertoa anekdoottina, että ekonomisti Simo Hannelius tiedusteli minulta (kun tiesi metsänomistajaksi) jollain metsätieteen päivillä, että onko metsänomistajan korkovaatimus mielestäni erilainen ajallisesti lähellä ja kaukana odotettavissa oleville tuloille. Muistaakseni niin päin, että pian saataville tuloille korko on korkeampi. En osannut vastata muuta kuin että ”ehkä”, mutta mielenkiintoinen ajatus sinänsä.

    Rukopiikki

    Suosittelen pohjoisessa tuotantosuunnaksi rakennuskelon kasvatusta. Satoa alkaa tulemaan jo kolmensadan vuoden päästä. Siinä voi laskea korkoja.

    Gla Gla

    Metsää hinnoiteltaessa käytän isompaa korkoa taimikoissa kuin varttuneissa metsissä. Jos hinnoittelee taimikot pienellä korolla, tulee niistä kohtuuttoman kalliita. Varttuneemmassa metsässä korko tietysti vaikuttaa vähemmän hintaan.

    Kauempana tulevaisuudessa saataviin tuloihin liittyy enemmän riskiä kuin heti hakattavaan puustoon.

    Ola_Pallonivel

    Joskus on opiskellessa näytetty kalvoja, miten riski ja tuotto on suhteessa toisiinsa. Samoja käppyröitä pankin tädit esittelee, jos rahastoja erehtyy kyselemään. En ymmärrä, miksi metsän kohdalla riskit sivuutetaan. Jos otetaan enemmän riskejä, pitää myös vaatia kovempaa tuottoa. Enkä nyt tarkoita puun määrää, eli kuutioita.

    Joskus on työelämässä myös laskettu, kuinka nopeasti sijoitus maksaa itsensä takaisin. Tuota samaa olen nähnyt, kun on esitelty sillan rakentamisen kannattavuutta Hailuotoon. Lautan kulut on niin huimat, että sillan rakentaminen maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

    On väärin ajatella, että parin henkilön esittämä korkolasku olisi se ainut oikea. Ei ole. On hulluutta jättää tuottava maapohja uudistamatta ja luonnon armoille.

    Teufelin Zumi

    Kysy myös pankin tädiltä että mihin he tarvitsevat asiakaan rahoja kun tuotot ovat niinkin hyviä kun ne puhuvat, asiakas on vain turha kuluerä joka tuo kuraa pankin lattialle.

    Hailuotolaisilla mieli muutuu nopeasti kun joutuu sillan tai lossin itse kustantamaan. Voi olla että mantereella onkin ihan hyvä asua.

    Ola_Pallonivel

    Siitä on kohta 20 vuotta, kun olen viimeksi rahastoja ostellut. Ei ole tarvetta mennä pankkineidin juttusille.

    Puuki

    AJ: Olisiko niin että riskin lisääntyessä (pitkä tulojen odotusaika) tulisi korko%:n kasvaa ? Sehän olis luonnollinen selitys.

    Minun mielestä ei ole välttämättä olemassa ristiriitaa sitoutuneen pääoman tuoton maximoimisessa versus puun kasvatuksen maksimoimisessa, jos otetaan huomioon kasvupaikan kasvupotentiaali (ja tiet. myös puuston mahdoll. hyvä arvokasvu) riittävän hyvin.  Siihen optimointiin vertailussa kuuluu sitten myös esim. hakkuusaannon hintaero leimikon /kuvion aloitustilanteessa , kantohintojen erot  =erilaiset korjuukulut/motti ja uudistuskulujen & th:n kustannukset ym.

    Jovain

    Kannattaako Puukin tuputtaa tuota jk:n vertailua, kun ne jk metsät ovat toisaalla ja jk metsänhoidossa on erilaisesta metsänhoidon kulttuurista kysymys.  Jk metsät eivät ole siinä Puukin aloituksessa, käytetään kyllä perusteluna, mutta jk:ta vastaan. Jk metsänhoidossa mennään eri maailmoissa ja se keskustelu ei ole toverellista. Toveria ei jätetä, mutta onhan se keskustelu metsänhoidon ja yhteiskuntaan mitattavien etuuksien kannalta aika surullista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korkoon ja tulojen saamiseen kuluvaan aikaan suhtautuminen on varmaan henkilökohtainen asia. Käyttötilillä rahat ovat heti käytettävissäni, mutta korko on negatiivinen ja inflaatio nakertaa. Suuremman riskin sijoituksista kuten pörssistä ja sijoitusasunnosta tulee korkeampi tuotto kuin metsästä. Itselläni siis pienin tuotto-odotus on toisaalta heti käytössä olevalla kassavaroilla ja toisaalta kaukana tulevaisuudessa olevilla hakkuutuloilla. Ehkä tämä on sitä naisen logiikkaa (?), mutta riski ja tuotto korreloivat kuitenkin oikein, koska pidän metsää alhaisen riskin sijoituksena.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 430)