› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 15 16 17 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2021, 15:33

    Esitin nämä kommentit jo sivulla 12 mutta jos joltain muultakin meni ohi niin kerrataan.

    Kommentteja (sopivat sekä MHY-esitykseen juutuubissa että Tuohta metsästä -esitykseen koska ne ovat pääosin samat):

    1. Ketola esitti kuvan puun reaalisista kantohinnoista. Trendi näyttäisi siltä, että ainakin vuoteen 2014 puun kantohinnat ovat pitäneet pintansa, mutta kehityksestä sen jälkeen ei ole tietoa. Merkittävin tekijä tässä on kuusitukin hinnan vahvistuminen. Kuitupuu on kauttaaltaan halventunut. Koivutukki myös vahvasti halpuutettu, kuten tiedämme.

    2. Taulukko metsän arvokasvusta. Tuosta voi oman korkovaatimuksen mukaan haarukoida sopivaa kohtaa tehdä nosto ”metsätililtä”.

    3. Täällä on vähätelty perintöveron vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen. Katso esityksestä esimerkki, miten miljoonaomaisuus muuttuu veroiksi.

    4. Katso kannattavuuden tunnuslukuja. Sipo kokonaisen metsätilan tarkasteluun. Näkee missä mennään juuri nyt eikä tarvitse ennustaa tulevia.

    5. Esimerkki muhkeasta päätehakkuutulosta 80-vuotiaasta kuusikosta. Kohde on kasvanut melko tiheänä, yleensä ei jätetä lähes 1000:tta runkoa päätehakkuuseen.

    Rukopiikki 30.11.2021, 16:11

    Onhan perintöverolla iso vaikutus. Se pitäisi huomioida parit perintöveron maksut kiertoajalle myös näissä laskelmissa.

    Rukopiikki 30.11.2021, 16:14

    Pohjoisessa jos männikköä kasvattaa vaikka sata vuotta niin siitä maksetaan ehkä neljätkin perintöverot.

    Puuki 30.11.2021, 17:22

    TY linkistä AJ.

    Puun kantohintakäppyrästä näkee hyvin senkin, että puun myynti pitäisi osata sattua suunnilleen huippusuhdanteisiin, jos haluaa pysytellä paremmin plussalla.  Tukkuhintaindeksin mukaan keskikantohintojen trendi on ollut siis loivasti nouseva v:een -11 asti ainakin.   Kuluttajahintaindeksiin ei kannata verrata , voi tulla paha mieli.   Jos isommat myynnit on sattuneet 70-luvun öljyriisiin ja sen jälkeen 80-luvun lopulle ja  v:een -07 ,niin on  ajoitus osunut melko nappiin.      Käppyrä kertoo keskikantohinnoista luultavasti koko maassa ja Ketola kuusitukin kantohinnoista omalta alueeltaan koska pohjoisempana ei esim. kuusitukin hinnan nousu ole ollut kovin kummoinen tekijä.

    derHorst 30.11.2021, 17:41

    Kuusitukkia lukuun ottamatta kaikkien reaalihinnat laskeneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2021, 07:52

    Ketolalla oli nettiesityksessään sijoitetun pääoman tuotto: sijoitetun pääoman tuotto kaavalla: sipo % =

    100 * (kasvun arvo – keskimääräiset kulut) / metsän arvo

    Tässä on se heikkous että hetkellistä kasvua ei tiedetä tarkasti ellei ole metsäsuunnitelma ajan tasalla. Puumäärä on helpompi arvioida joten kuten tarkasti. Voi siis seurata suhteellista kassavirtaa eli (toteutuneiden puukauppojen arvo – toteutuneet kulut) / metsän arvo. Tälle voi tehdä myös ennusteen suunniteltujen hakkuiden pohjalta. Tulevan metsän arvon laskentaan tosin tarvittaisiin jälleen kasvun ennuste ja kantohintojen ennuste.

    Laskelmiin on nykyisin Motti-laskentaohjelman kaltaisia apuvälineitä. Onko kellä kokemusta miten hyviä kasvun arvioita tulee ulos sähköisistä metsäsuunnitelmista tai metsaan.fi:stä jos metsäinventaariota pitää säntillisesti ajan tasalla?

    Tomperi 2.12.2021, 08:00

    Kannattavuutta tarkastellaan aina keskiarvoilla ja koko metsäomaisuutta yhtenä klönttinä. Eikö kannattaisi tarkastella  ja kirjata kulut ja tuotot tarkalleen kuvio kohtaisesti?  Mielestäni silloin ymmärtäisi selkeämmin missä meni pieleen, suuri kuviottainen vaihtelu esim kustannuksissa verrattuna kuutiomäärien kehitykseen kertoisi sen että jossakin on parannettavaa. Niinhän isot metsäyritksetkin tekevät, tehdaskohtaisesti mutteivat metsässä hekään kuviokohtaisesti.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2021, 08:04

    Tomperi, ehdottomasti näin. Yksittäisten kuvioiden seuranta tulee ikään kuin automaattisesti mukaan koska niistä koostuu koko tilan kirjanpito.

    Tomperi 2.12.2021, 08:09

    Kannattavuuteen vaikuttaa aika paljon näinä päivinä se, miten valvotaan ja toeutetaankatkonta,

    osaako valita oikein, runkohinnoittelu vai perinteinen katkonta.

    Onko yksikään  mhy ennakoinut että runkohinnoittelu on tulossa? Vai yllätettiinkö metsänomistajieneuvontaorganisaatio tässä asiassa? Pari kolme vuotta ainakin ns metsäliitto valmisteli tätä hakkuutapaa.  Sattumalta metsässä tapasin toimihenkilön maastossa niin kertoi.

    Tuntuu että apteerausta ei pystytä luotettavasti valvomaan.  Vielä on puukauppa tekemättä….

     

    Puuki 2.12.2021, 08:16

    Ei tule eikä saa kovin tarkkoja arvioita joka kuviolta edes kasvusta, saati sitten arvokasvusta ainakaan vielä  metsään.fi:stä.    Esim. koivikossa jossa on vain alikasvoskuusikkoa (taimia) jonkin verran kertoo metsään.fi olevan kuusitukkia muutama motti/ha ja jokunen mäntytukkipuukin.  Toinen esimerkki : Vähän yli 40 vanha sekametsä (aik. istutettu aurausalueelle) on metsäänpistefin mukaan jo 70 vuotiasta ja arvioitu vuosikasvu siis pielessä .

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 15 16 17 … 41 42 43