› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 21 22 23 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • aegolius 13.12.2021, 21:58

    Mielestäni vähän turhaa käsitepohdintaa ainakin kahdesta syystä

    1) miinusmerkkisiä menoeriä ovat molemmat

    2) investointikin on kulu

    Jos nyt kuitenkin saivartelen mukana, niin kuinka monen investoinnin kustannus vähennetään verotuksessa kerralla? Uudistamiskustannukset vähennetään kerralla, vaikka ne olisivat merkittäviäkin.

    Visakallo Visakallo 13.12.2021, 22:05

    Lannoituskulu vähennetään myös kerralla, vaikka sen vaikutus on pitkäaikainen ja kulu voi olla merkittäväkin.

    Teufelin Zumi 13.12.2021, 22:05

    Onko sitten puun myynnistä saamaton hinta sitten tappiota, jos vaikka naapuri sai paremman kantohinnan?

    Visakallo Visakallo 13.12.2021, 22:09

    Voihan sen toki Teukka niinkin ajatella, ja ainakin se tuntuu silloin suuremmalta jos naapuri saa vähänkin enemmän. Minunkin saama kemera tuntuu Teukasta paljon suuremmalta kuin minusta itsestäni.

    aegolius 13.12.2021, 22:23

    >Lannoituskulu vähennetään myös kerralla

    Niin vähennetään. Ja tuossa käsitepohdinnassa sen voisi ajatella olevan enemmän investointiluonteinen. Eikö tämä jo todista, että on aivan turhaa eritellä kuluja erilaisilla käsitteillä? Eihän sellaisia kuluja pitäisi ollakaan, joita ei jollain perusteella pidetä järkevänä eli tuottoa tuovana? Sitähän se käsite ”tulonhankkimiskulu” tarkoittaa.

    derHorst 14.12.2021, 05:02

    Investointi on pitkävaikutteinen kulu, jonka avulla pyritään saamaan tuloja tulevaisuudessa. Siksi metsän uudistus tai lannoitus ovat investointeja. Verotuksessa noita edellisiä käsitellään kuluina (lyhytvaikutteinen, kerralla vähennettävä), mutta ei se asian luonnetta muuta. Rationaalinen investoija seuraisi noiden kannattavuutta.

    Gla Gla 14.12.2021, 05:44

    Samaa mieltä. Jos uuden tuotantoerän aloituksen kulut vähennetään edellisen tuotantoerän tuloista, herää ainakin kaksi kysymystä:

    1. Missä vaiheessa kulut siirtyy uuden tuotantoerän litteralle? Seuraavan vuoden heinäyksessä/syönninestoaineen levityksessä vai myöhemmin? Rakentaako Timppa edellisen talon tuotoilla seuraavan talon perustukset, vaikka edellinen talo oli tehty soraharjulle ja uusi tehdään puoliksi louhitulle kalliolle ja puoliksi paalutettuna savimaalle. Aivan kuten metsänomistajan pitää uudistaa metsä, rakennusliikkeen pitää aloittaa uuden talon rakentaminen, kun edellinen tulee valmiiksi.

    2. Miten lasketaan tuotantoerän kannattavuus, jos seuraavan perustamiskulut rasittaa edellistä? Tässäkin korko vaikuttaa siihen, mikä on kannattava tapa uudistaa metsä.

    jees h-valta 14.12.2021, 05:51

    Zumi oikeassa, kommunismi on suurta ja mahtavaa aivan samoin kuin kapitalismikin. Kiinastahan tuo on nähtävissä. Muita ei aivan samoilla tasoilla ole juurikaan nähty.

    Visakallo Visakallo 14.12.2021, 05:56

    Entä näiden kannattavuuslaskelmien venyvä aikakäsite? Keinollisessa uudistamisessa korko ja aika lähtevät raksuttamaan kellontarkasti, mutta luontaisen / jk:n pitkittyvä (5-20 vuotta) uudistuminen katoaa johonkin. (Samalla yleensä katoavat ne hoitokulutkin!)

    Puuki 14.12.2021, 11:45

    Uudistuskuluja ym. menoja ja hakkuutuloja pitäisi verrata mahdolliseen vaihtoehtoiseen toimintatapaan ja sen kuluihin ja tuloihin tilanteen mukaisina eikä vain yleisenä teoreettisena laskelmana.   Riskiarviot on mukana tietysti.    Laskelma tehdään siitä hakkuutulon saannista eteenpäin niillä pelimerkeillä joita on saatu,  ja od.olevilla tulev. tuloilla  arvioidaan tulevaa sopivalla asiaan kuuluvalla korkokannalla pähkäillen.

    Teoriassa melko simppeli laskelma mutta käytännösssä ei aina niinkään.  Joskushan on niin sopiva metsä, että ei  kannata myydä juuri tukkikokoon tulevia puita, jos niillä on riittävän hyvät edellytykset kasvaa tukkipuiksi suht. nopeasti.  Riippuu siitä mistä roikkuu …

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 21 22 23 … 41 42 43