› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 22 23 24 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 11:52

    Onko tässä Markku Remeksen siteeraamassa Luken normaalimetsälaskelmassa mielestänne jokin periaatteellinen vika? Se saattaa jossain määrin aliarvioida jatkuvapeitteisen vaihtoehdon riskejä ja kustannuksia, mutta itse en löydä muuta vikaa. Erityisesti toivoisin kommentteja Perkolta ja Reimalta. (Linkin kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.)

    Tuo laskelma ei tietenkään sovellu yksittäisen metsikön käsittelypäätöksen tekoon, johon vaikuttavat paitsi päätöksentekijän hyötypreferenssit myös metsikön ominaisuudet.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2020/02/

    Timppa 14.12.2021, 12:04

    Ei noin mene Gla.  Metsänomistajan aukon ulkopuoliset puut jatkavat kasvuaan ilman mitään investointipanosta auringon energialla ja ilmaisilla rakennustarvikkeilla.  Rakennusliikkeessä en havainnut tuollaista tukimuotoa.

    Siis kun myyn aukon puut ja hoidan taimikon, niin minulle jää myyntihinnasta 90 % eikä sen jälkeen tarvitse tehdä muuta, kun kertoa ostajalle tilinumero.  Kun myyn asunnon, niin minulle jää myyntihinnasta 10 % ja sitten on ostettava uusi tontti, jotta voin jatkaa bisnestä.

    Kyllä metsätalous on tosi helppoa ja tuloa saa vähällä vaivalla.

    derHorst 14.12.2021, 12:23

    Tuo Visakallon kysymys jatkuvan kasvatuksen investointikustannuksesta on ihan aiheellinen. Epäilemättä silläkin kasvatustavalla on optimaalisimmassakin tapauksessa ainakin vaihtoehtoiskustannuksia (verrattuna jaksolliseen), joita pitäisi investointikustannuksina nähdä. Yksi on varmasti taimettumisen hitaus ja siitä johtuva kiertoajan piteneminen, toinen liittynee myös siihen puustoon, jota ylläpidetään. Jälkimmäinen on vaikeasti hahmotettavissa, kun kokemuksia / pitkänajan verrokkeja jatkuvasta kasvatuksesta ei oikein ole. Mutta kaipa noihin liittyy ainakin korjuussa vaurioituvat puut, metsätuhot ja ehkä myös siementä tuottavat / lähellä hakkuukypsyyttä olevat puut ainakin siinä hetkessä, kun niiden kasvu putoaa alle maanomistajan tuottotavoitteen.

    Noista tietopuutteista saamme kiittää Metsäntutkimuslaitosta, joka 80-luvulla ideologisista syistä esti jatkuvan kasvatuksen tutkimuksen. Vaikka menetelmästä ei olisi mitään koskaan syntynytkään, niin olisipahan tutkittua tietovarantoa tänä päivänä olemassa epäonnistumisten syistä ja tekijöistä. Samalla nuo kannattavuustekijät olisi ehkä saatu halutessaan mallinnettua, vaikka eipä niitä esiin haluta tuoda jaksollisessa kasvatuksessakaan. Mutta sellaista se on, eipä tuossa asiassa (tutkimuksen tai menetelmäkehityksen avarakatseisuudessa) ole 40-50 vuodessa mihinkään edistytty, joten pöytälaatikkoon tuokin tieto olisi todennäköisesti jäänyt.

    Timppa 14.12.2021, 12:36

    Noista tietopuutteista saamme kiittää Metsäntutkimuslaitosta, joka 80-luvulla ideologisista syistä esti jatkuvan kasvatuksen tutkimuksen.

    Onhan sitä tutkittu.  Olen käynyt Lapinjärvellä Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä, jossa asiaa on tutkittu 1980-luvulta.  Siellä näkee kaiken mitä tarvitsee nähdäkin.  Kuusettuminen ja heikko kasvu.  Kasvupaikka oli itseasiassa ylihyvä.  Aika kostea kuusikko, johon  oli syntynyt uusia taimia hämmästyttävän paljon, kun vertaa meidän metsiimme Keski-Suomessa.  Keskikasvu luokkaa 4,5 m3/ha/v Suomen parhaiden asiantuntijoiden kasvattamana.  Meillä pohjoisempana ja karummilla mailla luokkaa 6,5 m3/ha/v

    On tutkittu myös Ruotsissa ja Norjassa samoilla tuloksilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 12:58

    Luken Erika-koesarjaa on seurattu noin 20 vuotta mikä ei tietenkään ole metsänkasvatuksessa pitkä aika. Joitakin muita pitempään eli 30 vuotta.

    Timppa 14.12.2021, 13:27

    Minä olen yrittänyt selittää, kannattavuuslaskelmissa  pitää tietenkin arvioida tulevaa.   Mitkään laskelmat eivät ota huomioon mahdollisuutta, että esimerkisi niistä Kulmalan  aerosoleista alettaisiin maksaa metsänomistajalle tai hiilen kestävästä sidonnasta.

    Silloin mahdollisimman hyvä metsänkasvu olisi paras.  Metsätalouden päätuotteet olisivatkin puurakenteet, joihin hiiltä parkkeerataan ja aerosolit, joiden vaikutuksesta lämpöä heijastuu suoraan taivaalle.  Jos päättäjillä olisi yhtään järkeä, niin näistä alettaisiin maksaa jotain hiilikompensaatiomaksua, johon rahat kerättäisiin saastuttajilta.  Ja vaikkei maksettaisikaan voisi hyvällä omallatunnolla elää kuten ennenkin.

    Itse siis pidän tavoitteena mahdollisimman hyvää kasvua.  Silloin ollaan kaikkeen varauduttu.  Mukava ettei siihen tarvitse edes sijoittaa omaa rahaa, kun aukkojen puusta maksetaan niin hyvin ja lisää tulee hakkuutähteistä ja Kemerasta.

     

     

    Puuki 14.12.2021, 13:34

    Pittää siihen metsänkasvatuksen tulokseen vaikuttavista tekijöistä laskea  mukaan ajan vaikutus myös.  Riippuu monesta eri asiasta kumpi tapa sopii milloinkin paremmin; laskea kassavirtaa vai yksittäisten kuvioiden tuotto/meno -suhdetta ajan funktiona.   Ei metsämaa ole sentään ilmaista eikä th ym. työt tule tehdyksi ilmaiseksi.  Perintöverotkin jää useimmiten pois laskuista vaikka kiertoaikana voidaan joutua maksamaan niitä moneen kertaan.  ” Veloista tullee helposti saatavia” kun oikein koettaa positiivisesti ajatella ja unohtaa menopuoleen vaikuttavia tekijöitä.

    Hiilen sidontaa ei ole ainakaan toistaiseksi hyväksytty mukaan päästökauppaan kuin vain osittain kompensaatioita myyvien firmojen kautta.  Oisihan siinä aihetta mutta kun useimmat Eur.maat mielellään laskisi omat päästönsä kompensoituvan metsäisten maiden puun kasvatuksella ilmaiseksi. Siltä ainakin vaikuttaa.

    Teufelin Zumi 14.12.2021, 18:15

    Puun hinta vaihtelee n. 20-30% n.4-6 vuoden välein. Silloin voi unohtaa täysin kassojen virtaukset sekä korko häröilyt. Myy silloin kun on tarve ja hinta hyvä, hakkuu/kasvatus tapa voi olla mitä vaan. Tämä nykyinen vero sitten nujertaa senkin harrastuksen, kannustaa enemmän risujen kaupusteluun.

    jees h-valta 14.12.2021, 18:51

    Kertoo hän jolla ei ole niitäkään kuin korkeintaan aikoinaan kotiselkäsaunoista housuihin jääneenä.

    aegolius 14.12.2021, 19:10

    >voi unohtaa täysin kassojen virtaukset sekä korko häröilyt. Myy silloin kun on tarve ja hinta hyvä, hakkuu/kasvatus tapa voi olla mitä vaan.

    Voit toki itse unohtaa nämä asiat. Voit myös itse myydä vain rahantarpeeseen tai nousukausiin. Se voi hyvinkin toimia. Hakkuu- ja kasvatustapojen kannattavuusvertailut tehdään kuitenkin yhdenmukaisin hinnoin. Jos koron huomioiminen on mielestäsi häröilyä, voit vaan sanoa suoraan ettet osaa ja luopua pidempien sijoitusten vertailuista kokonaan. Rahalla on suuri aika-arvo ja mitään muutamaa vuotta pidempää vertailua on turha tehdä, jos koronkorko ei luonnistu. En sano etteikö sijoitukset voi silti onnistua. Eri vaihtoehtojen vertaileminen on eri asia kuin onnistuminen.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 22 23 24 … 41 42 43