Tormaattori maksaa pienempää veroa puunmyynnistä kuin yksityiset jotka ei ole metsävähennyksen piirissä.  Toki sillä on paremmat yksikköhinnatkin suurten toimitusmäärien vuoksi.

Luont. uudistamista kannattaa käyttää, jos on mahdollista.  N. 50 % on itselläkin uudistettu luont.  , osa luont. ja viljelyn yhdistelmällä, loput viljelemällä.    Pienemmät riskit metsänkasvatuksessa on keskimäärin kuin pörssisijoituksissa vaikka vaihteluväli onkin suuri riippuen molemmista kohteista.  Korkean riskin pörssisijoitusta , esim. joidenkin futuurien ostoja voisi riskiltään verrata jk:n tekoon  jk-firman ohjeilla huonoon kohteeeseen.

Älähän mitä Rukopiikki. Ammattilainen, tai säännöllisesti metsiään hoitava amatöörikin tekee melkoisen tilan hoitotyöt itse, eikä siinä koko elämä kulu. Itsekin käyn ainakin  kerran, pari kesässä Lapissa kalareissulla. Talvella on aikaa etelänmatkoille, joita nyt kylläkin korona rajoittaa.

Raaka-aineiden ja energian hinta ei riipu pelkästään palkkakuluista kuten nähdään esimerkiksi puun hinnasta ja sähkön hinnasta. Myös kysyntä ja tarjonta vaikuttavat!

Lyhytaikainen sähkön hinnan nousu tarkoittaa, että voittoprosenttii on isompi. Loput ovat edelleen palkkakustannuksia. Kyllä tarjonnan nousu ja kilpailu sitten laskee voitot taas 10% tuntumaan.

Olkiluoto 3 makssa 8,5 miljardia. Petkeleelle kysymys, sisältääkö 8,5 miljardin investointi, joka on velkaa,  palkkakustannuksia olleenkaan vai syntyykö sähkön tuoatolaitos itsestään?

Metsämies:  Kurjen laskelmassa kaikki muu raaka-aine, paitsi puu, ovat ilmaista.

Miten niin muut raakaineet ovat ilmaisia?

Kun sellunkeitossa tarvitaan lipeää  tai paperiin päällyteitä, en minä kyllä luule, että lipeä tai kaoliini olisi ilmasta, vaan metsänmies.

Lipeän ja kaoliinin kustannukset ovat voitto ja palkkakustannukset.

Voiton määrää kilpailu.

Tuossa aikaisemmin oli ihmettelyä, miksi puun hinta ja metsätilojen hinnat kulkevat eri suuntaan. Nuohan eivät johdu samasta tekijästä, vaan vaikuttimet ovat eri tekijöitä.

Puun hinnan pitää kurissa Suomessa kilpailun puuttuminen. Markkina on niin keskittynyttä ja vanhojen tapojensa ohjaama, että kilpailua on lähinnä paperilla. Sen verran fiksuja pelureita tuolla kuitenkin on, että hinnan laskuksi riittää inflaatio eli nimellishinnan pitäminen samana vuosikymmenestä toiseen. Jossakin hintapiikissä välillä lipsahtaa hintakuri. Vertailun vuoksi Keski-Euroopan kuusitukin hinta tänä syksynä noin 115 eurossa kuutiolta, joka tosin lienee tienvarsihinta.

Metsätilojen hinnat taas johtuvat keskuspankin harjoittamasta rahan painamisesta ja siitä johtuvasta nollakorkoympäristöstä. Tuo nostaa kiinteän omaisuuden ja osakemarkkinoiden arvon, kun jonnekinhan se raha ohjautuu. Suomessa oman mausteensa mukaan tuo rahastojen hankinnat. Heille metsätalouden tuotto ei ole ykkösasia, kun tuotto tehdään rahasto-osuuksien hallinnalla.