› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 5 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • R.Ranta 4.11.2021, 12:01

    Tauno Matomäki 80 v,  itse asiassa  kuultuna, jossa hän kertoo jo nuorena kovana lukijana pyrkineensä kirjoista muodostamaan jonkinlaista maailamankuvaa, mistä tässä ihmisenä olemisessa on kysymys. Hän siinä kertoo, että se homma jatkuu edelleen. (Todellinen Suurmies)

    Sitä tässä pyritään muodostamaan, eikä valmista näytä tulevan, kovasta yrittämisestä huolimatta. Tällainen on ihmisen osa täällä piiahtaessa.

    Saama koskee metsätaloutta ja elämää yleesäkin. Mitä enemmän on jotakin vajavaista tietoa ja kokemustakin karttunut, sen vähemmän on enää varma yhtään mistään. Voin pohtia erilaisia näkökohtia, mutta mistään lopullisesta totuudesta metsänhoidossa minulla ainakaan ei ole pienintäkään käsitystä.

    Metsänhoito on huumeeseen verrattava koukuttaja. Tuo ja tuo pitää laittaa kuntoon ja siitä nautinto on kuin paratiisissa. Illalla lämmin sauna ja makea yöuni. Siinä mielentilassa eurot ja korot menettävät täysin merkityksensä.

    Kun sitten kävelen toiselle täysin hoitamattomalle kuviolle ja istun hetken hiljaa, tunnen ja ajattelen. Jos olisin metsän eläin, niin tässä luonnon suojaisassa syleilyssä olisin kotonani.

    Ja toisaalta, kun eurot ja korotkin ovat tätä todellisuutta. Kuka meistä tekisi talletuksen 30-vuoden päähän, jos luvattaisiin, että todennäköisesti saat siitä 30-vuoden päästä puolet takaisin. Siitäkin huolimatta, että 30-vuoden kuluttua luvattaisiin sitten huippukorkoa, kunhan siihen saakka jaksat pitkämielisesti odottaa. On jäänyt elävästi mieleen, kun aikanaan ensimmäisiä aukkoja istuuttelin ja naapurin vanha isäntä tuli katsomaan todeten, että et sä näistä enää tukkia kaada.

    ”Kauas pilvet karkaa.”

     

     

     

    derHorst 4.11.2021, 12:48

    Niin, tähän kannattavuuteen lienee pakko ottaa joku laajempi käsite, kun pyöritään metsätaloussektorilla. Itse miellän kannattavuuden pitkälti taloudellisten mittareiden kautta. Sillä metsätalouteen saa vertailukohtaa vaikka vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin nähden. Mutta käsityksiä tuntuisi olevan muitakin. Omalla kohdallani käsitän esim. suojeluun jätetyn kuvion kannattavuusmielessä niin, että sillä ei ole tuotto-odotusta tai jäännösarvoa, vaikka ne puut siellä tosiasiassa tuulessa heiluvatkin.

    Joillekin kannattavuus näyttäisi olevan sitä, että kuuset kasvavat suorassa rivissä ilman haittaavaa sekapuustoa. Toiselle se näyttäisi olevan sitä, että kolmenkymmenen vuoden päästä istutuksesta saa ensiharvennuksessa pottitaimen hinnan takaisin. Kolmannelle se ehkä on jotakin muuta.

    Mutta ehkä jos kannattavuudesta puhutaan, niin jokaisen kannattaisi tehdä itselleen selväksi, mitä itse tuolla termillä tarkoittaa, ja mennä kohti sitä tavoitetta. Sitten jos noita eri tavoitteita jotenkin haluaa yhteismitallistaa tai vertailla, voi tulla joitakin käytännön vaikeuksia.

    Mutta se mikä itselleni on tullut selväksi ja Annelikin artikkelista lainaa, on se, että maanomistajat aika harvoin erottavat fyysistä puuntuotantoa tai taloudellisessa mielessä mitattua kannattavuutta toisistaan. Siellä kun joutuisi siihen pirun koronlaskentaan ja eri aikakauden eurot eivät olekaan suoraan keskenään verrannollisia. Mutta lohdutuksena kaikille metsänomistajille: ihan yhtä suurta utopiaa se on valtaosalle metsäneuvojistakin. Heillä painaa niskassaan vielä omat ja organisaation tulostavoitteet, joten kovin kovaa meteliä ei kannata kannattamattomista investoinneista (kuten ensiharvennuksessa kaadettavista istutustaimista) pitää.

    mehtäukko 4.11.2021, 14:33

    Siis takertuminen yhden eh rungon tuottoon kun puhutaan hehtaareista ja välivaiheista, on jonnin joutavaa. Jos kaikki muu on metsätaloudessa omistajansa määrättävissä, yhtä vähän se.

    Kyllä joidenkin olisi pysyä kelloseppä-alalla ja kaukana metsistä.

    derHorst 4.11.2021, 17:30

    Yksittäisistä rungoista se metsikkö syntyy, eikö. Jos nyt kuitenkin pidetään kiinni ajatuksesta, että ensiharvennuspuun hinta on nimellisestikin kutakuinkin sen aikanaan istutetun pottitaimen hinta. Aikaa tuossa välissä menee kolmisenkymmentä vuotta.

    Jos puun reaalihinnassa sama meno jatkuu niin tämän päivän pottitaimi jää polkemaan telineisiin, kun maailma ympärillä etenee. Kannattaako tuo sijoitus ensiharvennuksessa kaadettavaan puuhun? Mielestäni ei millään laskuopilla, vaan pitäsi tehdä korjausliikkeitä kannattavuuden parantamiseksi tai tappion välttämiseksi. Ehkä istuttaa vain osa nykytiheydestä, uudistaa kokonaan luontaisella tai jotakin muuta? Mutta joku ratkaisu tuossa olisi tehtävä, jos asiaa rationaalisesti taloudellisessa mielessä ajattelee.

    Jos tuohon ajatteluun pääsee, niin ei ole kaukana siitä ymmärryksestä, että eri aikakauden nimellishinnat tarkoittavat eri asioita (rahan arvo tuppaa alenemaan ajan kuluessa). Siitä on aika lyhyt matka korkokäsitteen ymmärtämiseen.

    Timppa 4.11.2021, 17:50

    Ainakin meidän metsä koostuu kaikesta, juuri hakatuista aukoista ensi vuonna uudistushakattavaan kuvioon.  Kannatavuus syntyy kokonaisuudesta.  Siis myyntitulojen ja kulujen erotuksesta. Kuluja on kahdenlaisia.  Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon kulut yhteensä n 10 % myyntituloista ja kiinteät myynnistä riippumattomat kulut (tiestö, vakuutukset, hallinto) suuruudeltaan  n 8 % myyntituloista.  En tiedä mitään muuta elinkeinotoimintaa, jossa tuottojen ja kulujen välinen erotus on noin suuri.

    Selityksenä on, että puut kasvavat ilmaisilla raaka-aineilla, vedellä ja hiilidioksidilla käyttäen auringon ilmaisenergiaa.  Prosessissa tarvittavan työn suorittavat pääosin maassa lymyilevät sienet ruokapalkalla ilman lomia tai pekkaspäiviä.

    Luulisi, että kaikki tarmo pantaisiin siihen miten tuollaista ihmetuotantoa voisi entisestään tehostaa.  Näilläkin palstoilla esiintyy kuitenkin tyyppejä, joiden mielestä tuntuu olevan kannattavinta hyödyntää noita ilmaispalveluja mahdollisimman vähän.

    Perko 4.11.2021, 18:12

    Aukkoon tehtyjä sijoituksia on hankala saada  takaisin, etenkin jos ne ovat 750 e tai enemmän silloin toteutuu se kirottu kumulatiivinen tappio.  Otaksun tämän oleva niin tarkoitettukin toimivaksi.  Hallinto on luonut järjestelmän jossa  mo. t ovat  pirstaloitu  yksittäin toimiviksi eivätkä pysty hinnoittelemaan omaa tuotantoaan vaan kolme ostajaa pitää näennäistä kilpailua samalla varastoi korvauksetta hakkuita vuosiksi ettei puupula voi yllättää vaikka myynti hidastuisi.

    Kuus vuotta aiemmin metsänomistajia pidettiin täysin ”säkki päässä ” kuin Guantanamo lennolla   vankeja.  Vieläkin täällä pahoittaa muutama mielensä lasketusta tuottavuudesta, kun ei oo nostanut säkkiä päästään.  Työn sankaruus on peräisin  rajan takaa eikä toiminut sielläkään.

    Kurki 4.11.2021, 18:12

    Mehtäukon ja Timpan linjoilla.

    Uudistamiskustannukset ovat vuosimenoja, jotka vähennetään metsäkonaisuuden metsätuloista.

    Korkovaatimusten mukaan mentäessä palattaisiin määrämitta harsinnan aikaan ilman uudistamiskustannuksia ja metsien kasvuun 30..50 milj. m3/v.

    mehtäukko 4.11.2021, 18:51

    ”…varastoi korvauksetta hakkuita vuosiksi ettei puupula voi yllättää vaikka myynti hidastuisi…”

    On siinäkin Perkolla käsite,- korvauksetta. Sinäkö et saa mahdollisen kaupan jälkeen kasvavan pystyvarannon kasvusta mitään?? Ohi mittalistojen korjaavat ilmaiseksi.

    Ei ole näköjään muutenkaan selvillä nykyaikaisen puunkorjuun ja markkinoiden vaatimasta korjuu-ajan merkityksestä…

    Perko 4.11.2021, 19:01

    Suomen koko puun kasvu ja yksityinen puun myynnistä saatu tulo ovat eriasiat eivät liity toisiinsa.   Tuo nykyinen ns kasvu ei ole hintoja kohentanut tai mo:n tuloa lisännyt. Vois olettaa , että pienemällä kasvulla olisi  m3 hinta korkeampi.  Niukkuus yleensä nostaa hintaa.  Säkki päässä meille on opetettu tuo  illuusio hyvästä.

    ”Vasili meni silmälääkäriin, pyysi korjata näkönsä.  Mites se haittaa, kysyi lääkäri? No, kun minulle kerrotaan tästä rikkaudesta mutta en näe sitä. ”   Ilmari Susiluoto

    Timppa 4.11.2021, 19:24

    Puutavaran hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla.  Puun tehdashinta taas on  suhteessa puutavaran myyntihintaan.  Jos onnistumme sössimään Perkon tavalla puun kasvatuksen teollisuuden tuotantoketjuun sopimattomaksi, niin korjuukustannukset nousevat ja myös sahatavarasta maailman markkinoilla saatava hinta laskee.  Mietipä Perko miten silloin puun hinnalle käy.

    Jos sahatavaran hinta nousisi pysyvästi, se merkitsi myös sitä, että kannattaisi rakentaa uusia teitä Kanadan ja Venäjän mittaamattomiin erämaihin ja niistä säälimättä tehtävillä hakkuilla vallattaisiin markkinat.  Kannattaa toivoa vaan, että hinta on sellainen, ettei kilpailijoiden kannata avata uusia hakkuukohteita.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 5 … 41 42 43