› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 5 6 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Teufelin Zumi 4.11.2021, 20:05

    Puun kantohinta määräytyy Suomessa sellunkeittäjien sanelemana, näennäinen kilpailu jota kutsutaan kartelliksi.
    Venäjällä ja Kanadassa on myös olemassa kuljetusmatka joka maksaa, eli kilometri on sama joka paikassa.

    Perko 4.11.2021, 20:19

    Suomen sahat pilkko 13- 16 milj m3 /v , a’vot  venäläiset sahaa vientiin 40 milj m3 /v.  Kanadalaiset  reilusti nuo yhteensä.   Kolme ostajaa Suomessa kilpailuttaa  myyjiä keskenään.  Ei täällä ole näköjään minkään laista (yhteistä) ymmärrystä  myynnistä.   Näillä eväillä ei sitä tule.

    Lisäys:  Ostaja voi pitää hakkuuoikeudella puut jopa   vuosia metsänomistajan vastuulla  metsässä ”varastoituna”.   Lopputilityksessä ei  makseta kaupanteon jälkeen tuhoutuneita  puita tai jos myrsky hävittää metsän.  Ennakkomaksukin voidaan periä takaisin ellei  mittaus riitä siihen.   Artisti maksaa!

    mehtäukko 5.11.2021, 05:15

    Rusettikaulan Kilpailuvirasto määrää myyjien hintayhteistyön nollaan. Siinä on turha takoa päätä petäjiin. Jovain on asiasta ja asian vierestä telekunnut ihan kylläksi, tuloksetta. Jos porukassa örvellätte.

    Apli 5.11.2021, 05:41

    Puun kantohinta määräytyy Suomessa sellunkeittäjien sanelemana, näennäinen kilpailu jota kutsutaan kartelliksi.
    Venäjällä ja Kanadassa on myös olemassa kuljetusmatka joka maksaa, eli kilometri on sama joka paikassa.

     

    Näinhän tämä on menny ja menee varmaan jatkossakin, esim koivu on hyvä esimerkki tästä, koivutukin käyttöä ei haluta lisätä suomessa kun sellutehtaat haluaa halpaa kuitua, puhutaan että pitäisi lisätä koivun kasvatusta ja sekametsiä mutta kun niissä kasvaneen koivutukin hinta on mitä on ja laatuvaatimukset päälle.

    Tolopainen 5.11.2021, 06:14

    Koivu on käytännössä sellupuu, ei tukkia osteta meillä päin kuin rekkakuormittain. Rauduskoivua ei missään tapauksessa kannata istuttaa nykyisillä hirvitiheyksillä. Hirville ei kannata ruokaa ostaa, se toiminta kannattaa heikosti. Miten näitä höpinöitä sekametsistä viitsitään esittää, kun koivua on jo muutenkin liikaa, muuta ei olekaan kuin sekametsää.

    mehtäukko 5.11.2021, 06:30

    Ilmastokestävän koivun ja muutenkin sekametsästä toitottaminen kyllästyttää ihan tarpeeksi. Kymmeniä vuosia suositaan tahallisesti elukkapolitiikkaa, nyt taas sekapuuta hinnalla millä hyvänsä.

    Ei muutu lajikkeet kuten kasvimaalla!

    Tolopainen 5.11.2021, 06:35

    Kyllä Venäjältä koivua saa rajattomasti, ei sitä Suomessa kannata kasvattaa. Myöskin hakkaamattomia metsiä siellä riittää, ei tarvitse meidän jättää pikkuplänttejämne suojeluun.

    Visakallo Visakallo 5.11.2021, 06:45

    On mielenkiintoista seurata, mitä koivuille tapahtuu jatkossa, kun metsäyhtiöt aloittivat suosia niitä omissa metsissään. Eihän 10% vaatimus käytännössä suuri ole, mutta isoilla pinta-aloilla mottimäärä on kuitenkin jo merkittävä. Saattaa kuitenkin olla, että näistä koivuista korjataan kuituna suurin osa, ja loput jätetään säästöpuiksi. – Aika näyttää.

    Jovain 5.11.2021, 07:41

    Mehtäukko: ”Kilpailuvirasto määrää myyjien hintayhteistyön nollaan”. Näin se on ja kartellin väitetään siitäkin huolimatta olevan olemassa. Olen suhteellisen varma, että ”kilpailuyhteistyö” tulee uudelleen mitattavaksi. Ei 10 % markkinaosuudella kilpailla 90 % monopolia vastaan.

    Timppa: On aivan posketonta laittaa maailman markkinahinnan piikkiin, kun ongelma on kotimainen. Yhteiskuntahyvästä on kysymys ja sen markkinaosuuksien  jakamisesta kotimaassa. Vähäiseksi jää puunhinta sen jälkeen, kun puusta maksetaan klusterin eli puuhuollon kustannukset kannolta tehtaalle.

    Timpan mukaan puun tuottaminen on ilmaista ja saa laskelmissaan tuottojen ja kulujen erotukseksi jopa 90 %. Laskee vielä hyväksi jk puun alemman markkinahinnan ja jk metsän alemman tuoton. Ilmoittaa nyt uudistamisen kustannukseksi 10 %.

    Pitää olla ”uskossaan” vahva ja eihän sitä voi kiistää. Yhteiskuntahyvä tuottaa, mutta valitettavasti siitä lankeaa lasku puuntuottajan maksettavaksi.

    Apli 5.11.2021, 08:07

    Aika paljon tullu seurattua parin ison yhtiön omien metsien hakkuita viime vuosina kun lähellä omia metsiä ovat niin eipä niistä koivutukkia ole koskaan tehty kaikki kuituun jopa puhtaita päätehakkuu kypsiä koivikoita ovat hakkanneet kuituun.. Toisella näistä on myös omia koivuvaneritehtaita Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 5 6 … 41 42 43