Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hyvä huomio Kurki. Ehkä tulokset vielä tarkentuvat, jos tuo 31 alueen verkosto on edelleen seurannassa.
Nimimerkki SM kirjoittaa Satu Hassin mielipiteessä: Objektiivista ja asiallista keskustelua haittaa yksiselitteisten tieteellisten tutkimustulosten puuttuminen ja puhdas poliittinen lobbaus.
Kurki ja minä olemme yrittäneet tuoda esiin viimeisimmät tutkimustulokset liittyen vesistöjen pilaantumiseen. Suuri yleisö ei joko ymmärrä numeroita tai ei usko MetsäVesi -laskelmia. Se ei mene jakeluun, että metsätalouden osuus on osa pilaantumisesta. Eivät myöskään usko että pilaantumista voidaan ehkäistä alan ohjeita soveltamalla.
Mikä siis neuvoksi? Turvemaiden käytössä tarvitaan” systeemistä” muutosta. Pitää hankkia näyttöjä, että ongelmiin on havahduttu ja ne ovat hoidossa. Esimerkkejä. 1. Ohutturpeiset turvekankaat voidaan hoitaa samaan tapaan kuin kivennäismaan kangasmetsät. 2. Rehevissä paksuturpeisissa turvekorvissa kannattaa harkita jatkuvapeitteistä mallia. 3. Turvemailla pitää saada kattavasti käyttöön hyvät vesiensuojelun rakenteet muokkausten ja kunnostusojitusten yhteydessä tai ennallistamalla. 4. Maatalouden turvemailla ja entisillä turvetuotantoalueilla pitää myös miettiä ja toteuttaa samat asiat, eli viljelykäytännöt (esim. onko mahdollista siirtyä viljasta nurmeen), käytöstä poistuneiden palstojen jälkikäyttö (ml. ennallistaminen tai metsitys), hyvät vesiensuojelun rakenteet, kipsi jne.
BSAG:lla on hanke, jossa parhaita käytäntöjä yritetään jakaa kentälle.
MetsäVesi/Kuva 16. Mukana on erilainen valuma-alueiden koostumus kuin Vesitalous lehdessä vuodelta 2016 . Valuma-alueita on 12 ja niistä 3 luonnontilaisten (ei ojituksia) ja 9 metsätalousalueiden (on ojituksia)
– MV-raportin typpilisä mestätaloudesta näkyy olevan 200 g/ha/v ja fosfori lisä 20 g/ha/v, jotka on samat kuin Vesitalous 1/2016 olleiden 19 valuma-alueen.
– MV-raportin TOC-lisä vuodelta 2015 on ollut 60 kg/ha/v ja 2017 vain 10 kg/ha/v, joka eroaa huomattavasti Vesitalous 1/2016 tuloksista, joka oli toisin päin eli luonnontilaisilta valuma-alueilta tuli 30 kg/ha/v enemmän TOC-kuormaa kuin metsätalouden. Tekstissä sanotaan TOC-kuorman olevan 10% suurempi metsätalousalueilta.
MV-raportin taulukko 5.
TOC-keskimääräinen kuorma luonnontilaisilta valuma-alueilta Liuhapurolta, Kelopurolta ja Välipurolta on 74,7/3= 25 mg/l/v ja metsätalousalueilta 130/9=14.4 mg/l/v.
Siis metsätalouden alueilta MV-raportinkin TOC-kuorma olisi n. 10 mg/l/v pienempi eli 30 kg/ha/v, joka on sama kuin Vesitalous 1/2016 mittaus vuodelta 2016. Ei siihen nähden muutosta.
MV-raportin Liuhajoen TOC-keksikuorma oli 90 kg/ha/v (30,2 mg/l/v) ja huomattavasti elle vuoden 2016 kuorman (Vesitalous 1/2016) , joka oli 160 kg/ha/v
MV-raportissa 2020 olevien valuma-alueiden mittastulosten mukaan luonnontilaiset valuma-alueet tuottavat 30 kg/ha/v enemmän vesiä tummentavaa TOC-kuormaa kuin metsätalousalueet, vaikka tekstissä väitetään toisin.
Vilkuilin Luontopaneelin raporttia jatkuvasta kasvatuksesta. Pitkät ihan ansiokkaat pakinat metsätalouden hiilitase- ja vesistövaikutuksista. Viite tutkimukseen Aaltonen ym. 2021, jossa saatiin korkeampia kuormituksia kuin MetsäVesi-hankkeessa (Water-lehdessä julkaistu artikkeli, joka on ollut esillä aiemminkin).
Raportti: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin. Luontopaneelin julkaisuja 1B/2022.
Metsätalouden vesistövaikutukset alkaen s. 35.
”Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus voi olla todellisuudessa vielä paljon suurempaa, kuin tällä hetkellä virallisissa tilastoissa käytettävä Finérin ym. (2020) arvio. Pelkästään suometsätalouden (25 prosenttia metsäpinta-alasta) aiheuttama ravinnekuormitus oli Niemisen ym. (2020a) tutkimuksessa suurempaa kuin Finérin ym. (2020) arvioima kuormitus koko metsäpinta-alalle. Lisäksi Finérin työryhmä on sittemmin julkaissut uusia arvioita (Aaltonen ym. 2021), joissa kuormitus on vielä paljon suurempaa (kaksin-kolminkertaista) kuin heidän aiemmassa arviossaan. Erot eri tutkimusten välillä johtunevat pääasiassa käytetystä aineistosta. Finérin ym. (2020) arvio on muita viimeaikaisia arvioita alempi todennäköisesti siksi, että aineistoon ei sisältynyt kauan ojitettuna olleita vanhoja ojitusalueita, joilla kuormitus on paljon suurempaa kuin muilla metsävaluma-alueilla (Nieminen ym. 2017, 2018a). Toisaalta laskettaessa kuormitusta metsätalouskäytössä olevien ja luonnontilaisten alueiden erotuksena käyttäen Aaltonen ym. (2021) aineistoa (niin kutsuttu Metsätalouden seurantaverkko), saatetaan yliarvioida metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta siksi, että kyseisessä aineistossa luonnontilaisten alueiden kuormitus on alhaisempaa kuin muissa aineistoissa.”
”Nykytiedon perusteella ojituksen pitkäaikaiskuormitus eli ojituslisä kattaa kuitenkin valtaosan metsätalouden vesistökuormituksesta (Nieminen ym. 2020a), eli metsätalouden toimenpiteiden merkitys on suhteellisen pieni verrattuna ojituksen pitkäaikaiskuormitukseen. Siksi ei riitä, että vesiensuojelua toteutetaan vain eri metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Metsäojitusalueille pitäisi suunnitella pysyviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka vähentävät kuormitusta silloinkin, kun mitään metsätaloustoimenpiteitä ei ole suunnitteilla.”
Aaltonen H, Tuukkanen T, Palviainen M, Laurén A, Tattari S, Piirainen S, Mattsson T, Ojala A, Launiainen S, Finér L. Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments. 2021. Water 13:2363.
PS. Värriön tutkimusasemalla Itä-Lapissa näkyy UEF seuraavan vesien toc- ja ravinnepitoisuuksia, oletettavasti siis puroissa ja joissa. Värriön Facebook-sivulta bongasin.
Lainaus linkistä: Metsätaloudessa vesistökuormitusta aiheuttaa pääasiassa niin kutsuttu ojituslisä eli se, että ojitettujen soiden vesistökuormitus on ojituksen vaikutuksesta jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin luonnontilaisten soiden kuormitus (Nieminen ym. 2020a).
Ojituslisä fosforista on mitätön 20 g/ha/v ja typen 200g/ha/v, jota tulee jo suoraan laskeumana vesistöön saman verran ja on merkityksetön sekin. TOC-kuorma taas on suurempi luonnontilaisilta valuma-alueilta. Ja yksittäisten soiden vertailussa ero selittynee ojitusalueilla kasvavista metsistä tulevasta TOC-lisästä.
Tuo oli rohkeaa julkaista MetsäVesi-lukuja, mutta eipä eipä tullut TOC-kurmasta kommenttia, vaikka vesistöjen tummentuminen on nähty täälläkin lähes ainoana ongelmana.
Ja sitten toiveita.
Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus voi olla todellisuudessa vielä paljon suurempaa, kuin tällä hetkellä virallisissa tilastoissa käytettävä Finérin ym. (2020) arvio.
Kävisitte ottamassa vesinäytteitä pulloihin, niin ei tarvitse luuloista ammentaa.
Sanoiko joku ”Lunotopaneelin luontokatoraportista” näin?
Luontopaneelin uusin julkaisu ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa. Koska perusteet eli tiedot metsien tilasta ovat vääriä, ovat myös toimenpide-ehdotukset, ennusteet ja kustannuslaskelmat yhtä tyhjän kanssa.
Niin, edelleen päädymme siihen, että turve kannattaisi nostaa ja käyttää energiaksi tai levittää kivennäismaalle, ja vasta sitten käyttää aluetta metsätalouteen 😁
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään