Kiitos A. Jalkanen, sullahan on innokkaita kavereita ;\
Ja muistutuksena vielä tämä muutaman vuoden vanha suurempi löydös tuolta samalta porukalta.
…huomattiin vuonna 2017, että metsäojitusten aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat pysyviä. Aiemmin ajateltiin, että metsäojituksilla olisi vain lyhytaikaisia vaikutuksia, jotka poistuisivat noin 30 vuodessa. Ojitus kuitenkin muuttaa suoaluetta siten, että sen vesistökuormitus on pysyvästi suurempi kuin luonnontilaisen suon.
– Kun ennen ojitusalueiden typpikuormitus oli 500 tonnia, uusissa arvioissamme se on 8 500 tonnia eli 18-kertainen. Kyse on valtavasta muutoksesta, joka johtuu juuri siitä, että otamme ensimmäistä kertaa huomioon sen, että kuormitus on pysyvästi muuttunut luonnontilaisiin soihin nähden, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen.
Metsätalouden fosfori aiemmissa laskennoissa ihmisperäisistä 1-3%, nyt 20%
Niin ne kilot muuttuu tonneiksi ja prosentti kymmeniksi prosenteiksi. Johtuukohan siitä, kuka tutkimuksen kulloinkin tilaa. Vanha tapahan on, että tilaaja maksaa.
Enää tarvitsisi tietää paljonko luonnontilaisen suon valumavesissä olisi typpeä. Sitten tietäisi että lisäsikö vai vähensikö ojitus kuormitusta. Oli nyt miten vain, joka tapauksessa kaikenlaiset vesistöpäästöt pitäisi saada mahdollisimman alhaisiksi. Ennallistaminen voi avittaa tässä.
Luken tutkimusten (mm. Mika Nieminen) mukaan menee siis näin typen osalta. Tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3 – 4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavat typpeä. Tämä tuntuu loogiselta tulokselta ottaen huomioon, että puut ja muut kasvit tarvitsevat ojitetulla suolla kasvuunsa paljon typpeä.
Juuri näin. Luken tutkimus ei ollut huomioinut typpilaskeumaa, joka on suurempi kuin tutkimuksen ojitusalueiden päästö 1,6 kg/ha/v.
Typpilaskeuma on Etelä-Suomessa 3..4 kg/ha/v ja Pohjois-Suomessa 1-2 kg/ha/v.
Suomen maa- ja vesipinta-alalle 34 milj.ha voi laskea typpilaskeumaa keskimääräisellä 2,5 kg/ha/v mukaan yhteensä 85 000 tn/v, joka on kymmen kertainen ojitusalueilta tulevaan typpeen nähden, josta suurin osa menee vesistöihin myös. Sisävesille 3,1 milj.ha typpilaskeumaa tulee suoraan vesiin 3,1 milj.ha*2,5 kg/ha= 8000 tn eli sama kuin ojitusalueilta.
Ojitusalueet puhdistavat typpi ja forsforipäästöjä, sillä ovat pääravinteita, joita metsä kasvaessaan käyttää.
Luonnon soilla biomassan kasvu jää neljäsosaan metsien kasvusta, joten typpilaskeuma luonnon soilta vesistöön solahtaa melkein sellaisenaan.
Niko ei taida tietää, että luonnon suot ovat valtava kasvihuonekaasu päästö +12,4 Mekv-tn/v metaanipäästöjen vuoksi. Ojitusalueiltahan metaanipäästöjä ei tule. kun ojitus lopettaa ne.
Kaikki ojitetut suot eivät kasva merkittävästi puuta. Jonkinlainen kiehkura reunoilta on puista aluetta, mutta varmaan 80% pinta-alasta on typensidonnaltaan muutaman keltaneulasisen tattaran varassa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.