Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Lummukkalahdesta ei ole mittauksia, lähin paikka on Hevossaarten itäpuolelta (ETRS-TM35FIN: 6941550 – 476479), jossa vettä 40 m. Sieltäkin mittauksia on vain vuosilta 1979-1989 yhteensä 18 kpl.
3.9.79 on näkösyvyys ollut mittaussarjan paras, 6,5 m. Muissa mittauksissa näkösyvyys on ollut 4,2-5,2 m ilman minkäänlaista trendiä. Mittaukset on tehty touko-syyskuussa.
Väriluku on vaihdellut 20 ja 35 välillä riippuen mittauskerrasta ja näytteenottosyvyydestä.
Yli 4 m näkösyvyys on jo mukavan kirkasta vettä, näkee vaikka sukeltaa. Toki ero kaikkein kirkkaimpiin vesiin eli n. 6-7 m näkösyvyyksiin on havaittavissa.
Näkösyvyyden voi suht vertailukelpoisella tavalla mitata itsekin tekemällä valkoisen levyn (itselläni muistaakseni Orthexin ämpärin pohjasta leikattu), joka painotetaan sopivasti. Se lasketaan veneestä veteen ja katsotaan, milloin levy häviää näkyvistä. Aallokossa ei kannata yrittää, valoisuuskin voi hiukan vaikuttaa tulokseen. Olisi kiva tietää, mikä on näkösyvyys kuvan kohdassa, kun lasissa vesi on lähes vesijohtoveden veroista.
Näkösyvyys on muistaakseni Pohjois-Konnevedessä hiukan parempi ja talvella parempi kuin kesällä. Yleensä meidän mökillä eli idempänä Keulatniemen itäpuolella ei ole ollut ”värivikaa”, mutta ”kirppuja” on kesällä. Kaloille syötävää. Jos menee sitten ihan järven itälaitaan, sieltä Konnekosken kautta tuleva Hankaveden vesi on ymmärtääkseni hiukan tummempaa.
Missä lienee Suomen kirkkain vesi, jossain harjumaastossa (ei suota eikä paljon puustoa) ja ennemmin pohjoisessa kuin etelässä? Saimaaltakin löytyy hyviä kuten Puruvesi.
HS kirjoittaa Sonnanen-nimisestä erityisen kirkkaasta järvestä Salpausselän harjualueella. Ei soita eikä metsätalouden oimenpiteitä mutta muuten metsäinen retkeilyalue. Osoittaa sen että suotuisissa oloissa myös etelän vesi voi olla kirkas.
On etelässä paljon kirkkaita vesiä. Kaikkia en halua mainostaa, mutta pääkaupunkiseutulaisille kiva kesäpäivän retkikohde on Sääksjärvi Nurmijärven kirkolta vähän Hanko-Hyvinkäätien suuntaan.
On se Etelä-Konnevesi yleensä ottaen kirkkaampi kuin tuo kuvaamani näyte, kun se on otettu kohdasta jossa tummavetinen järvi purkautuu vesistöön.
Jouni Simola Linkedinissä:
”Vesillä ja maalla tapahtuu hyviä asioita ja ne hyödyttävät toisiaan. Yhä enemmän kiinnostusta herättävä veden pidättäminen mm. suoalueilla tukee vesistöjen hyvinvointia luovuttamalla vettä ojitettuja alueita tasaisemmin, pidättämällä ravinteita päätymästä järviin ja mereen, ravintoketjussa rikastuvan myrkyllisen metyylielohopean määrä vähenee… Tulvavahingotkin pienenevät.
Tänään rakennettiin kuvan taimenen kutusoraikko muutaman vastaavan lisäksi Kanta-Hämäläiseen isomman joen sivupuroon, jonka kaltaisissa uomissa vesi pysyy riittävän viileänä. Metsänomistajille metsälakikohteiden ohella toiveena säilyttää riittävän leveät purojen suojavyöhykkeet. Metatutkimuksen mukaan 30 metriä leveä suojavyöhyke auttaa säilyttämään puron luonnontilan 87 %:sti. 15 metriä leveä suojavyöhyke 60 %:sti.”
Tiedustelin mistä nuo prosentit tulevat. Sain vastauksen: Jussi Jyväsjärven esityksestä suojavyöhykewebinaarissa. Ei ole ainakaan vielä tallennetta tästä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään