Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Simojoki on vähiten niin sanotuista lohijoista rakennettu joki. Poikastuotanto on merkittävästi heikentynyt. Syynä metsätalouden vaikutukset. Näistä kaksi merkittävintä veden vähyys ja tummuminen. Tummuminen sisää veden lämpötilaa ja lohikalat ovat sille ns arkoja, kuolevat.
Löytyy helposti googlaamalla, julkaisija Tapio. Käytin näitä hakusanoja: simojoki veden vähyys lohi
Simojärven vesi näkyy Vesi.fi mukaan olevan erinomaista. Jokikin on Oulujoen luokkaa hyvä, johon kyllä lohi pyrkii nousemaan. https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Olisiko niin, että vesien puhdistajan (Tapio Palvelut OY) mielestä Simojoen tila on hälyttävä vähän joka kohdasta, että pääsisi tekemään mahdollisimman paljon vesien puhdistustoimia?
Vuodesta 2012 on jo hyvän aikaa. Niistä ajoista on monissa joissa vesi paljon huonontunut.
En tunne tarkemmin jokea. Joskus käynyt katsomassa.
Tänä keväänä ei ollut tulvaa mikä säästi alas vaeltavia lohien poikasia. Pysyvät paremmin uomassa. Suurella tulvalla tuppaavat eksymään tulvametsiin ja jäävät sinne rommakoihin loukkuihin. Olen löytänyt niitä tällaisista tulvalammikoista joista ei enää ulospääsyä ole. Kuolevat kun vesi kuivaa.
Kurki: ”Minä totesin jo aiemmin, että tuskimpa se Konneveden veden väri on yhtään kirkkaampi kuin Oulujärven.
Kun näkyy molempin järvien vesi olevan hanaveden luokkaa kuvissa, niin paremmuus pitää ratkaista sitten makutestillä.”
Virallisten määritysten mukaan näkösyvyydessä ja väriluvussa on selvä ero. Oikea johtopäätös olisi, että pullovesitesti ei ole riittävän hyvä testimenetelmä.
Vedestä on mitattu monta muutakin kemiallista muuttujaa, mutta minun osaaminen eri riitä niistä veden laadun arviointiin.
Virallisten määritysten mukaan näkösyvyydessä ja väriluvussa on selvä ero. Oikea johtopäätös olisi, että pullovesitesti ei ole riittävän hyvä testimenetelmä.
Sanoisin, että nuo mitatut arvotkin vaihtelee värin mukaan. Nyt tämä kevät selvensi kuvaa. Jos talvella muodostuu maahan routaa kunnolla, niin pintavesiin ei huuhtoudu juurikaan TOC-kuormaa ja siksi lumen sulamisvesi on hanaveden luokkaa. Onhan lumessa ilmansaasteita, jotka näkyvät mittauksissa.
Veden värihän se ihmisiä häiritsee ja riittää minullekin.
Vesien puhdistustoimien perusteeksi pitäisi jo riittää väri eli jos lähellä on luonnontilainen suo ja sen purkuojan väri on samaa luokkaa kuin jonkin lähellä olevan ojitusalueen purkuojan, niin mitään syytä ei ole tehdä puhdistustoimia ojitusalueen purkuojan vesille.
Voi silti kannattaa tehdä toimia ojitusalueilla, koska samat toimet tuottavat monenlaisia hyötyjä. Nyt halutaan mm. uusia vesilaki ojitusten suhteen tiukemmaksi, kun riittäviä toimia ei ole tehty. Ojitus saattaa vaatia tulevaisuudessa aina vähintään ilmoituksen ja suunnitelman.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään