Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vanhoilta sammaloituneilta ojitetuilta soilta tulee vähemmän kaikkia kuormia kuin luonnontilaisilta soilta, kun huomioi ojitetuilla soilla kasvavista metsistä tulevat kuormat.
Tuon voi katsoa MetsäVesi Raportin 2020 sivuvulla 41 olevasta kuvasta 13/a,b ja c.
Simojoen tilanne vaatii nopeita toimia. Simojokeen kutemaan nousevien lohien määrä on ollut matalalla tasolla nyt jo kolme perättäistä vuotta. Syy ei ole itse joessa, vaan sen valuma-alueella: laajojen ojitusten takia vesi ei pidäty alueen soihin, vaan virtaa nopeasti jokeen aiheuttaen haitallista kuormitusta ja joen virtaaman voimakkaita vaihteluita.
Esittelyssä kansanomaisille käsityksille perustuvia tekosyitä vesien kunnostamiseksi. Ihan niin kuin muissa Perämeren joissa kuten Tornionjoessa ei olisi kutemaan nousevan lohen vaihtelua, joka johtuu Itämeren lohen liikakalastuksesta. Miksi lohikannan olisi pysyttävä Simojoessa ikuisesti nousevana.
Juuri alueen ojitettuihin soihin sadevedet pysähtyvätkin, sillä puiden haihdunta pitää turvemaapohjan kuivempana ja sateesta jää suuri osa ensinnäkin ojitusalueilla kasvaviin puihin ja toiseksi turvemaapohja vain kostuu eikä lisää vesien virtaamaa sammaloituneissa ojissa.
Talven jälkeen jäätynyt luonnonsuo heittää lumien sulavedet nopeammin tai yhtä nopeaan vesistöön kuin ojitusalueet.
Tuossa Perämeren pohjukassa kaikki joet ovat olleet aina kesäaikaan vähävetisiä liruja. Onhan siinä nimensä mukainen Kuivajokikin. Lienee vanhempaa perua kuin suo-ojitustusten jälkeen annettu.
Perämeren alueen sademäärä on maamme alhaisimpia, tyypillisesti vain 450–550 mm vuodessa. Tämä johtuu Skandien vuoristosta, joka pysäyttää Atlantilta tulevat kosteat ilmamassat ennen niiden saapumista Suomeen
Kurki on ollut koko ajan oikeassa siitä, että myönteisillä faktoilla ei ole juurikaan käyttöarvoa ympäristöjärjestöjen ja vihreiden tiedotuspolitiikassa. On jopa surkuhupaisaa, että markkinoidakseen omaa toimintaasa, pitää kaikki aikaansaatu myönteinen kehitys haudata, ja keskittyä pelkästään negatiivisiin asioihin, jotka ovat vähentyneet jo murtto-osaan entisestä.
Näinpä! Täällä on ansiokkaasti jankattu noin miljoonan sivun verran, että Suomen luonto on 100% kunnossa. Vaikka tutkijoiden mukaan ei ole, niin kyllä on. Ihan hukkaan menee myös se ennallistamisprojekti, kun kaikki on jo 100 pros ok.
Voi myös mietiskellä, mikä se oma suhtautuminen suojeluun ja ”viheriäisiin” mahtaa olla.
Onko tosiaan niin, että esim. Tapio Oy on mukana ympäristöjärjestöjen ja vihreiden tiedotuspolitiikassa? Markkinoiko Tapio Oy toimintaansa keskittymällä pelkästään negatiivisiin asioihin ja unohtaa kaiken aikaansaadun positiivisen? Siis tämänkin keskustelupalstan omistaja ja Metsälehden julkaisija.
Myös maatalousmaan päästöjä liioitellaan, koska laskelmat perustuvat vanhoihin mallinnuksiin ja mittauksiin,vaikka uuttakin tutkimustietoa olisi, niiden mukaan maatalousmaan hiilipäästöt ei olekaan niin isot kuin vanhemmissa tutkimuksissa väitetään.
Ylen ”Teppo Tutkija” on lainaillut LUKEn Mika Niemisen tekstejä.
Vanha käsitys: Lundin Yliopisto: Aiemmin vesistöjen tummumisen pääsyinä pidettiin ilmaston muutosta ja happaman laskeuman vähenemistä.
Pääsyy vesistöjen tummumiseen pitkällä aikajaksolla metsien kuusettuminen ja niiden puumäärän kasvu. Orgaanisen aineen määrä metsissä lisääntynyt, jolloin orgaanisen aineen huuhtoutuminen on kasvanut. Hapan laskeuman on vaikuttanut vain tummumisen dynamiikkaan. Ilmaston muutos ei selitä, koska tummuminen on alkanut hidastua.
Ja sitten se pitää edelleenkin paikkaansa.
Nieminen: Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että metsillä paljon aiempaa arvioitua tärkeämpi rooli vesistöjen tummumisessa
Vesiensuojelullisia ”pikavoittoja” tuskin odotettavissa, paitsi voimakkaasti erodoituvat purot/ojat
Voimakkaasti erodoituvilla puroilla ja ojilla tarkoitetaan kivennäismaita.
Kannattaa huomioida, ettei Mika Niemisen mukaan vesien puhdistustoimilla tulla saavuttamaan mitään.
Pääsyy vesistöjen tummumiseen pitkällä aikajaksolla metsien kuusettuminen ja niiden puumäärän kasvu. Orgaanisen aineen määrä metsissä lisääntynyt, jolloin orgaanisen aineen huuhtoutuminen on kasvanut.
Onko tämä Kurjen tekstiä vai jonkun tutkijan? Ojitetuilla soilla on eniten per pinta-alayksikkö orgaanista hajoavaa ainesta, kun niillä on sekä karike että maaperä orgaanista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään