Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kukaan ei varmastikaan kiistä 1960-luvulla alkaneiden massiivisten metsien ojitusten aiheuttamia haittoja, mutta kyllä tänä päivänä uudet ojitukset ovat jo niin vähäisiä, ettei ainakaan niiden johdosta järvien vedet tummu, jos eivät kirkastukaan. Nyt kun voitaisiin rauhoittua ja antaa luonnon hoitaa kaikessa rauhassa ennallistuminen, olisi se kaikille paras vaihtoeto. Vanhat sammaloituneet ojat ovat vesien todella hyvin toimivia luonnonpuhdistamoja, jotka pitää nyt suojella ihmisten ja koneiden tekemältä järjettömältä ennalistamiselta!
Juuri noin: osalla vanhoista ojista erityisesti karuimmassa päässä voidaan antaa luonnon hoitaa ennallistaminen. Rehevässä päässä ennallistamistoimista ja ojien mataloitumisesta voisi olla hyötyä.
Olen kyllä samaa mieltä edeltäjien kanssa. Uusia ojia tarvitaan harvoin ja muitakin keinoja vesitalouden säästämiselle on. On myös hyvä laskea taloudellinen hyöty ojituksille ja sen maksuaika tai saako rahoja pois koskaan. Mutta jos metsänomistaja omistaa kaivurin ja ojakauhan niin eihän häntä saa pidettyä metsästä pois muuten kuin lainsäädännön kautta. Silloin järki katoaa ja himo tulee tilalle. Siinä on vähän samoja piirteitä kuin autokaupassa.
MetsäVesi raportin Taulukon 5 mukaan sivulla 46 suurimmat vesien tummuuden aiheuttajat ovat luonnontilaiset valuma-alueet Liuhapuro ja Välipuro 40 vuoden vuoden aikana tehtyjen mittausten mukaan.
Pitäisikö ne ennallistaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään