› Keskustelut › Metsänhoito › Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 3 vastausta, 1,971 - 1,973 (kaikkiaan 1,973)
1 2 3 … 196 197 198
  • Metsuri motokuski 12.7.2026, 10:47

    Onhan nuo kurjen kuvat osoitus siitä että aivan järjetön ojituskohde. Ikinä ei saa rahojaan takaisin tuolta kohteelta. Heti kun puusto alkaa kasvaa, jos kasvaa, niin ojat pitää aukaista kun sammaloituvat umpeen. Parempi olisi olla noin ja nauttia hienosta suosta eikä pilata vesistöjä tuonkin turhan ojituksen vuoksi. Olisit tehnyt pelloksi saman tien.  Olis ollut jotain järkeä jos haluaa kuokkia.

    Sen verran että tuli aikoinaan nauhoitettua satoja hehtaareita noita isovarpurämeitä joita oli ojitettu. Olihan ne surkeita kohteita.  Yleensä kävi niin että kun ensimmäinen harvennus tehtiin talvella olisi ojat pitänyt saman tien avata. Pääosin kuitua niistä tuli. Mutkaisia puita olivat järeemmätkin kohteen yleensä suon reunat. En tiedä mitenkä ihmeessä niistä sai kannattavia kohteita. Ehkä silloin kun ensimmäinen sukupolvi ojitti.  Toinen sukupolvi otti mitä sai ja jätti kohteen silleensä. Toiselle sukupolvelle se varmaan kannatti.

    GLA:n kanssa samaa mieltä että kyllähän ne pelloiltakin noita maa-aineksia huuhtoutuu. Sen vuoksi niillekin on määrätty suojavyöhykkeen vesistöön.  Toinen ongelma peloissaan, ainakin täällä meillä päin, on että salaojat vievät ravinteita vesistöön.  Sen näkee hyvin kun rantoja kiertelee niin revöitymistä on tapahtunut purkuputkien kohdilla erityisesti.

    Kurki Kurki 12.7.2026, 11:17

    Huonosti seurattu. Naapuri kuokki. Kuinkahan kalliiksi tuo kuokkiminen naapurille tuli?

    Minua kyllä miellyttää järeä tukkimetsä enemmän kuin yksikään räme metsämaisessa.

    Glan esimerkki kuvaa hyvin metsätalouden turveojituksilta tulevasta turpeesta lähtenyttä kuormaa suhteella 4%/96%. Se turvemaan osuus kuormista yleensä on mitätön. Siinä yleensä on mukana kivennäismaahuuhtoumaa lannoittavaa savea, joka tietenkin on turvemaille erinomaista lannoitetta tulvapuron rannoille. Minulla, kun on kaivuri, avasin tuolla yhdellä ostopalstalla kaivetun puron rantavalleja, että tulvavedet pääsevän puron molemmin puolin leviämään ja lannoittamaan kasvavaa puron varren kuusikkoa. Puroa joskus aikoinaan oli oiottu ja tehty vesiränniksi ettei vain metsää lannoittava tulvavesi pääsisi leviämään puron molemmin puolin.

    Gla Gla 12.7.2026, 12:11

    En ota kantaa pelloita tulevaan kuormaan, kun metsistä ja ojituksista puhutaan. Tarkoitin, että ojitukset lisää virtaamien vaihtelua, mikä lisää eroosiota eli hienojakoisten maiden kulumista reittien alemmissa osissa. Se osaltaan värjää vesiä täällä ruskeanharmaiksi. Humuksen osuus siinä värjäyksessä on merkityksetön.

Esillä 3 vastausta, 1,971 - 1,973 (kaikkiaan 1,973)
1 2 3 … 196 197 198