Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Itseasiassa se kieltolain aikainen virolainen pirtu oli yleensä saksalaista. Sen lähtöhinta Itämeren pirtulaivoilla oli 4 eurosta ylöspäin. Saksalaisen pirtun hinta 7–10-kertaistui siirryttäessä Suomen rannikolle, ja hinta kohosi entisestään matkalla kohti Pohjois-Suomen sisämaata. Hinta saattoi siellä olla jopa yli 30-kertainen. Saksalainen pirtu oli lähtöhinnaltaan salakuljetusmarkkinoiden halvinta.
Kiitos kiitoksista Petkeles! Loppupäätelmä taisi olla, että kaikki Itämeren rantavaltiot ovat vaikuttaneet Itämeren tilaan. Suomi ei siinäkään asiassa ole ollut yksinään, eikä edes suurvalta.
Metsänomistajaksi tuleminen on aikuistanut Petkelestä. Tällä menolla Husq165R joutuu hoitamaan yksin kevennykset ja muut varjonimimerkkien tehtävät. Reva-Leenakin on jo tainnut juuttua kokonaan miehelään.
Vieraskynä: ”””Erityisen tärkeää on ennallistaa turhaan ojitetut suometsät, joissa puusto ei ole kasvanut kunnolla. Uusien ojien tekeminen tulee kieltää ja nykyisten ojien kunnostamisesta pitää tehdä luvanvaraista viranomaistarkastelun perusteella.”””
Turhiin ojituksiin, joisa puu ei kasva, ei ole mitään syytä mennä sorkkimaan ja tuhlaamaan rahaa, vaan antaa itsekseen ennallistua. Eihän sieltä tule yhtään mitään päästöjä nytkään. Ovat pieni hiilinielu.
Suomen ainoa suometstieteiteiden professori Annamari Lauren sanoo näistä ennallistamisista, että niiden sorkkiminen aiheuttaa 100—200 vuoden ajaksi metaanipäästöjä nykyiseen verrattuna.
Mitään syytä ei ole kieltää uudisojituksia, jos niiden vedet voi johtaa vanhan sammaloituneen ojaverkon kautta. Sama juttu kunnostusojituksessa.
Suomen pahimmat vesiä tummentavat valuma-alueet ovat luonnontilaiset Liuhapuron ja Välipuron valuma-alueet eivät metsätalouden valuma-alueet, joissa on ojituksia. Taulukko 4 sivulla 46 katso ”MetsäVesi Raportti 2020”.
Samoin vanhoista ojituksia sisältävistä valuma-alueista puolet 8/16 tässä tutkimuksessa alittivat luonnontilaisten valuma-alueiden Mustospuron ja Liuhapuron kiintoainepäästöt. Linkki löytyy netistä haulla ”Vesitalous 1/16” sivu 29, vasemmalla alhaalla graafi.
Mustospuron valuma-alue on Pyhä-Häkissä sen etelälaidalla. Liuhapuron löytää Paikkatietoikkunasta haulla Murtopuro Nurmes/2. Liuhapuro on samalla soiden suojelualueella ja Liuhapurosta on olemassa pitkä 40 vuoden mittaussarja.
Paremminkin tarvittaisiin näille luonnontilaisille puroille niitä ennallistamistoimia TOC-kuormien suhteen (tummentavat vesiä) kuin ojituksia sisältäville metsätalouden valuma-alueille?
Kuten on muutaman kertaan keskusteltu, ennallistamisen kohdevalintojen pitää huomioida monta asiaa yhtä aikaa. Runsastyppisistä mutta huonosti puuta tuottavista paksuturpeisista alueista voidaan osa elvyttää kasvuun puutuhkalla, jos puustoa on valmiina riittävästi. Osa näistä on oivallisia ennallistamiskohteita. Karut itsekseen ennallistuvat eivät kaikki tarvitse toimia, tai prosessia voidaan nopeuttaa kevyin keinoin, jos siihen on vesien suojelun perusteita. Osa puuntuotantoon jäävistä voidaan lisäojittaa maltillisin ojien syvyyksin.
Suometsien hoidon ja käytön päätöksenteko on rakettitiedettä, kuten Annamari sanoo. Pitää huomioida yhtä aikaa monta asiaa.
Metkan suometsien hoidon suunnittelun tuen kautta alueita saadaan tilarajat ylittävään ja ammattitaitoiseen suunnitteluun ja osaaminen kasvaa. Toinen rahoituskanava tulee ehkä olemaan luonnonarvokauppa.
Metsänomistajien kannattaa olla tässä työssä mukana eikä jarruttaa sitä. Jos asiat eivät parane, siten tulee lakeja. Nyt on jo yksi laki eli ennallistamisasetus ja on väläytetty myös ekologisen kompensoinnin pakollisuutta. Luultavasti tulee myös ojituksia sääteleviä lakeja.
Sitä vain toivoisi, että lait perustuisivat todennettuihin eikä kuviteltuihin hyötyihin. Eli se mitä ennen lakien muuttamista panisin toimeen, olisivat vesiensuojelun kokeiluhankkeet. Näitä on jo toteutettukin, mutta mitkä olivat tulokset? Ehkä BSAG tietää, ja siksi vaatii lakien muuttamista.
Tuo Hesarin Viraskynän kirjoitus, jota olen yrittänyt kommentoida onnistumatta, on vähän joka lauseeltaan Luontopaneelista lainattua sekoilua, jotka pitäisi oikaista vastaamaan todellisuutta.
Mutta ei näy onnistuvan.
Yritän illalla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään