Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jos ojien pohjalta poistuva kiintoaines olisi ainoa niin kuinkahan syviä ne olisivatkaan ?
Minulla on tuossa 300 matkalla turvemaalla vanha puroränni kaivettu uudelleen 50 m levyiseksi serpentiinimutkille, jotta veden virtausmatka pitenisi ja pienikin tulva nousisi ojasta tulvajärveksi, jossa virtaus heikkenee ja ravinteita ja kiintoaineita puhdistuisi ainakin osa tulvajärven pohjalle. On tehty siis vesien puhdistustoimia jo 10 vuotta sitten. Millasia puhditustoimia motokuski on tehnyt?
Hyvin on ojat kestäneet virtaukset ja on kuuselle makea paikka. Kahden kuution kuusia läytyy. Näinhän ne luonnon purotkin mukittelee. Tämä puro on 10 km pitkä ja kaivettu ränniksi muilta osin. Ymmärrettävää sillä kulkee kivennäismaillakin ja suora oja kivennäismailla ei syövy niin pahasti kuin mutkainen. Pohja löytyy aina sielläkin. Turvemaalla virtaavan puron pohja ei syövy.
Metsuri motokuski: ”Lopetetaan muiden syyttely ja tehdään oma osuus.”
Olen samaa mieltä. Näissä vesiasioissa voi olla myös sellaisiakin tilanteita, että paras lopputulos tuleekin sillä, ettei tehdäkään mitään. On pidettävä pää kylmänä, eikä lähteä ennallistamaan sellaisia alueita, missä siihen ei oikeasti ole tarvetta. Suomi on valitettavan usein aina yhden totuuden maa kerrallaan. Sillä on tehty erittäin paljon vahinkoa ja poltettu rahaa. Tulokset alkavat näkyä valtion kassassa.
Annetaan metsän kasvaa siellä, mitkä ovat metsää aikoinaan olleet. Vihon viimeinen konsti on ryhtyä rakentelemaan näille alueille kosteikkokurakoita. Yhtä tällaista kasvavan metsän poishakkuuta olen seurannut. Eräs julkinen yhteisö meni siihen lankaan.
Sekin vähän ihmetyttää miksi pelkkä laskuojien päiden tukkiminen ei enää riitä lähes umpeenkasvaneilla kitumaan soilla. Täytyy myllätä koko ojitusalue kaivurilla nurin. Jälki muistuttaa kovasti aikoinaan tehtyä turvesuon valmistelutyön jälkeä.
Veden laadun voi joidenkin järvien osalta tarkistaa YLE:n jutun hakukoneesta. Konnevesi-järvi löytyy Rautalammin kunnan alta. Tila on erinomainen. Kokonaisfosfori ja sameus ovat parasta luokkaa, levän määrä toiseksi paras.
Kysyit Kurki olenko itse tehnyt vesiensuojelutoimia. Täytyy myöntää etten ole kun en ole metriäkään ojaa kaivanut. Mutta toki niiden seurauksista olen kärsinyt kuten varmaan olet teksteissä huomannut.
Visan kanssa olen samaa mieltä. Kun jokainen tekee osansa niin kenellekään se ei ole ylivoimainen rasti. Olen myös sanaa mieltä että ei se ojien täyttö tee autuaaksi. Siihenkin löytyy vaihtoehtoja vaikka osin täyttö tai pelkästään laskuoja. Tärkeintä on että turhaan niitä ei avata vaan järkipäässä kuten olen usein kirjoittanut.
”Tiedon puute” mainittiin yhdeksi syyksi! Eihän näistä olekaan kun muutama kymmenen vuotta jauhettu! Olisiko se sittenkin ehdottomalta eliitiltä asenteen puute! Alle kouluikäisen lapsen kaltainen uho kasvaa tuplaten/v, kun alkaa mennä yli 75v!
Itsellä on vielä reilut kuusi vuotta tuohon Huskun mainitsemaan maagiseen ikään. Mutta totta puhuakseni olen huomannut saman oireyhtymän sukulaismiehissä ja tuon ikäisissä tuttavissa.. Ja kun heitä on kaksi nokakkain, uho kasvaa potenssiin kaksi, eli muuttuu nelinkertaiseksi. Jos ryhmässä on kolme ikämiestä, uho kasvaa potenssiin kolme, eli yhdeksänkertaiseksi. Voi kun muistaisi tämän, kun tuo määräpäivä joskus täyttyy, jos Luoja niin suo.
Anneli: ”Veden laadun voi joidenkin järvien osalta tarkistaa YLE:n jutun hakukoneesta.”
Tuon jutun voisi käsitellä median metsäpolitiikassakin, mutta olkoon tässä.
Lopussa puhutaan tummumisesta ja miten sitä ei osata estää.
Ensin:
Tummumista tapahtuu hänen [tutkija Satu Estlander] mukaansa koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Sitten:
Kokonaisuudessaan tummumista ei hänen mukaansa osata nykyisin estää, sillä ojitettuja suo- ja metsämaita on niin paljon, ettei niiden vaikutuksia voida realistisesti pysäyttää.
Tutkija ei sano, että metsäojat olisivat syynä tummumiseen. Ylen toimittaja on se, joka antaa näin ymmärtää. Jutun kommenttipalstan mukaan viesti on mennyt perille.
Kuvatekstissä maininta, jota jutussa ei muuten käsitellä tai peilata kokonaisvaikutukseen:
1900-luvun loppupuoliskolla vesiä kirkastivat haitalliset happosateet, joten osittain tummuutta lisää niiden väheneminen. Toisaalta nyt ilmastonmuutos pahentaa tummumista.
Ei ojituksista ole voitu jauhaa vuosikymmeniä, kun niiden vesistövaikutuksia on tunnettu heikosti ennen MetsäVesi-raporttia vuodelta 2020. On luultu että ojilla ei ole pitkäaikaisia haittoja, ja kasvihuonekaasuista alettiin puhua laajemmin vasta viime vuosina. Eli silloin kun hiilinielut toden teolla hupenivat: vuoden 2010 jälkeen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään