Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kurjen vastaus sisältää liikaa asiaa – moderaattorin aivot tilttaa. Kannattaa tiivistää. Tekoäly tiivisti näin:
Ennallistamisen sijaan harkintaa suometsiin
Vieraskynässä vaadittiin turhaan ojitettujen suometsien ennallistamista sekä uusien ojitusten kieltämistä ja kunnostusojitusten saattamista luvanvaraisiksi. Tavoitteet kuulostavat yksinkertaisilta, mutta käytännössä asia on monimutkaisempi.
Jos ojitetulla suolla puusto ei ole lähtenyt kasvuun, ei välttämättä ole perusteltua käyttää verovaroja alueen aktiiviseen ennallistamiseen. Tällaiset kohteet voivat jo nykyisellään toimia pieninä hiilinieluina, ja luonnollinen palautuminen voi olla kustannustehokkain ratkaisu. Lisäksi Suomen ainoa suometsätieteiden professori Annamari Laurén on todennut, että ennallistaminen voi lisätä metaanipäästöjä vuosikymmeniksi, jopa 100–200 vuodeksi nykytilanteeseen verrattuna.
Myöskään uusien ojitusten tai kunnostusojitusten ehdoton kieltäminen ei ole perusteltua. Mikäli vedet voidaan johtaa olemassa olevan, sammaloituneen ojaverkon kautta ilman merkittäviä lisähaittoja, tulisi ratkaisut arvioida tapauskohtaisesti eikä yleiskielloin.
Vesistövaikutuksissakaan kuva ei ole mustavalkoinen. MetsäVesi-raportin (2020, taulukko 4, s. 46) mukaan Suomen voimakkaimmin vesiä tummentavat valuma-alueet ovat luonnontilaisia alueita, kuten Liuhapuro ja Välipuro. Myös Vesitalous-lehdessä (1/2016, s. 29) esitetyn tutkimuksen mukaan puolet tarkastelluista ojitetuista valuma-alueista tuotti vähemmän kiintoainetta kuin luonnontilaiset Mustospuro ja Liuhapuro.
Siksi ennallistamiskeskustelussa tulisi tarkastella vaikutuksia tutkimustiedon perusteella eikä olettaa, että luonnontilainen alue on aina vesistöjen kannalta parempi kuin ojitettu. Huomiota kannattaa kohdentaa sinne, missä kuormitus on suurinta, riippumatta siitä, onko alue luonnontilainen vai ojitettu. Tutkittuun tietoon perustuva tapauskohtainen harkinta palvelisi sekä ympäristöä että veronmaksajia paremmin kuin yleiset kiellot tai ennallistamisvaatimukset.
Tämä vesien tummiminen on nyt se aihe, mitä jo tuli ehdittyä odottaakin. Vaalit ovat taas tulossa, ja jotain piti keksiä, kun vanhat teemat eivät enää oikein ota tuulta äänestäjäkunnassa. Aihe on tarpeeksi kaukana suurista kaupungeista, ja metsäojista puhuminen vie huomion todellisista vesiongelmista, eli kaupunkien ja valtateiden valtavista hulevesimääristä ja niiden vesiä ihan oikeasti liikaavasta vaikutuksesta.
Laajat metsäkuolemat ovat muuten paljon vanhempi juttu, kuin moni nuorempi tietääkään. DDR:n tehtaiden ja voimalaitosten rikkidioksidipäästöt aiheuttivat laajamittaisia happamia sateita, kunnes 1980-luvulle tultaessa erityisesti vuoristoalueiden (kuten Erzgebirge ja Harz) kuusimetsät kärsivät massiivisista metsäkuolemista Kokonaiset vuorenrinteet muuttuivat pystyyn kuolleiksi rankametsiksi. Ympäristötuhot olivat silloin valtion salaisuuksia, eikä niistä saanut puhua julkisesti.
Harsuuntuuko puut vielä? Onko niistä puheenaiheeksi? Muutaman vakavasti harsuuntuneen männyn olen nähnyt, mutta lähempi tarkastelu on osoittanut sen juurella olevan käyriä ”sikarintumppeja”. Metso on aiheuttanut harsuuntumisen.
Oho, onpas tekoäly lueskellut tarkkaan Kurjen tuottamaa tekstiä. 😮
Kurki: yritän muistaa pitää biomassaa tummumisen aiheuttajana esillä. Se on kuitenkin hieman hankala asia viestiä, kun määrällistäminen puuttuu. Eli ei tiedetä kuinka paljon erilaiset metsät lisäävät tummumista ja kuinka paljon kangasmetsistä todellisuudessa valuu toc-päästöjä, kun asia on vielä puutteellisesti tunnettu.
Kyllä tekoäly pystyy sanomaan asian hienovaraisemmin, mutta runttaus siitä puuttuu.
Ulosannista ei tässä tapauksessa ole kysymys.
Vaan moderoinnista.
Kun moderaattori vaihtuu, niin kaikki menee läpi.
Tietenkin kun on kysmys Anna Soirinsuosta, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton Itämeri- ja vesiasiantuntija, niin sekin vaikutaa.
Eihän kukaan (Leena Finér, Ahti Lepistö, Kristian Karlsson, Antti Räike, Sirkka, Tattari, Markus Huttunen, Laura Härkönen, Samuli Joensuu,
Pirkko Kortelainen, Tuija Mattsson, Sirpa Piirainen, Sakari Sarkkola, Tapani Sallantaus, Liisa Ukonmaanaho) voi olla tietävämpi kuin tällainen luonnonsuojeluliiton vesiasiantuntija.
Fosforikuormitus t/v Itämereen maittain: Puola 12 000, Suomi 3400, Venäjä 3000, Saksa 500. Kokonsiskuormitus noin 22 000 t fosforia vuodessa. Eri arvioiden mukaan Itämeren sisäinen fosforikuormitus voisi olla jopa 100 000 – 250 000 tonnia vuodessa.
Tässä on oikein hyvä kokonaiskuva ja yhteenveto sinilevistä. 😍 Lukuihin kannattaa suhtautua suuntaa antavina arvioina eikä tarkkoina.
27.7. 11:03
Kirjoituksesta: ”””mutta erityisesti pelloilta ja talousmetsistä tuleva hajakuormitus on yhä ongelma. Sen juuret ovat sisämaan valuma-alueilla, joilta ravinteet kulkeutuvat jokia ja puroja pitkin Itämereen. Vaikka asia on ollut tiedossa jo vuosikaudet, päättäjät eivät ole puuttuneet siihen riittävän tarmokkaasti.”””
Kaikesta TOC-orgaanisen aineen ruskean värin antavasta kuormasta 96% vesiin tulee taustakuormana metsistä. Metsätaloudesta tulee vain 4%. Samoin ravinteista luonnon huuhtouma metsistä on typpi 80%v ja fosfori 70%. Metsätaloudelle jää typestä 20% ja fosforista 30%.
Metsätalous käsittää vielä ojitusten lisäksi hakkuissa metsään jääneet hakkuutähteet sekä ojituksilla kasvavat metsät. OIkea arvio typestä olisi, että sitä suo-ojituksilta tulisi koko kuormasta n. 7% ja fosforista n. 10%.
Miksi kirjoittaja poimii vain typen (7%) ja fosforin (10%) minimikuormat suo-ojituksila pääsyylliseksi Itämeren sinileväkukintaan, vaikka hakkuista ja metsistä taustakuormana tulee 10-kertainen määrä n. 90%? Pitäisikö Suomen kaikki metsät hakata paljaiksi? Sieltähän ne taustakuormat tulevat.
Suomen ojitusalueilta tulevat ravinnekuormat Itämereen on merkityksettömiä, kun huomio vielä lisäksi maatalouden kuormat ja Itämeren pinnalle sateiden mukana tulevan typpilaskeuman 10 kg/ha, joka on 100-kertainen kuin mitä Suomen ojitusalueilta tuleva typpikuorma.
Niinhän minä sanoin. Olen huomannut, että enemmän mielipidekirjoituksenomainen teksti menee paremmin läpi kuin paljon yksityiskohtaista asiaa (faktoja) sisältävä teksti. Ehkä valinneet linjan, että he tuottavat (muka) asiatekstin, josta voi sitten kertoa mielipiteitään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään