Ja miten tähän on päädytty, että tummumista pitäisi estää, jonka lunto itse aiheuttaa ja on vesiekosysteemille vielä tapeellinen?
Ihmisen ei kannata yrittää vaalentaa vesiä ennallistamalla soita ojia tukkimalla, sillä kyse on kaikesta tummuutta aihuettavista tekijöistä luokkaa 1%. Suurien järvien vesien kirkkaus ei ole eikä tule olemaan vaarassa, vaikka 1% osuus kasvaa 100%.
Vain luonnolla on riittävän hyvät keinot säädellä vesien tummuutta. Yksi parhaista näkyy olevan talven routa. Toinen on mikrobit ja bakteerit. Kolmas on sateeton ja kuuma kuukauden pituinen jakso, jolloin mikrobit ja bakteerit hajoittavat tehokkaammin TOC-kuormaa. Sama tilanne lienee talviaikana jääkannen alla mikrobit ja bakteerit toimivat eikä uutta puhdistettavaa vettä tule tilalle. Minulla nuo pullonäytteissä oleva tummuus katosi vuodessa ikkunalaudalla.
Minunkin pullonäytteeni kirkastui, eikä mennyt vuottakaan. Olen valmistanut majavasnapsia metsällä kaatoryypyiksi tarjottavaksi jo monta kertaa. Keväällä taas otin saalismajavalta hajurauhaset, hausteet, talteen. Laitoin ne kirkkaaseen viinaan ja pullon ikkunalaudalle. Ensin liemi oli vähän sameaa, mutta on alkanut jo kirkastumaan. Pohjalla on tosin vielä sameutta. Pian saa siivilöidä nesteen suodatinpussin läpi uuteen pulloon. On hyvää ainetta hirvimetsällä kaatoryyppynä. Jos Meukowia pitää siinä tarkoituksessa, aina on joku käsi pitkällä vaatimassa toisellekin jalalle. Käy kalliiksi. Majavasnapsia ei ole vielä kukaan pyytänyt lisää.
Kurjelle tiedoksi: heitin verkon Linkkarissa Luken suuntaan. Kysyin onko tummumiselle tehtävissä mitään ennallistettaessa, ja myös sitä mistä liuennut hiili tulee. Voi olla niinkin, että jälkimmäiseen ei tiedä vastausta muut kuin Kurki.
Jos on noin että ojituksen doc-lisäys tulee pääosin elävistä kasveista, ennallistettu suo jolta on puut poistettu päästelee hiukan vähemmän kuin runsaspuustoinen suo. Jos sitten ojitus lisää myös turpeen doc-päästöä, ennallistamisen tuoma hyöty on pikkasen suurempi. Jäljelle jää kuitenkin aina vähintään suon luonnonhuuhtouma.
Eikö olisi pitänyt vähän provosoida Linkedlnissä ja kertoa, että MetsäVesi Raportin mukaan metsätaloudesta tulee vain 4% kaikesta TOC-kuormastaja ja loput 96% metsien karikkeista ja luonnon soilta, että tämä tulisi myös Panu Halmeen tietoon.
Taulukko 4. Uudet MetsäVesi-hankkeen tuottamat valtakunnalliset arviot luonnonhuuhtoumasta ja metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Orgaaninen hiili (kg/ha/v) metsätalous 7,8 luonnonhuuhtouma 68,2 yhteensä metsistä 76,0.
Sivu 69:
Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v).
*
Metsätalouden osuus metsistä tulevasta kuormasta on siis suuruusluokkaa 10 %. Kun otetaan suot mukaan, osuus pienenee 4 %:iin. Jos puhutaan kokonaiskuormasta Itämereen, tulee mukaan myös turvepeltojen osuus, ellei viljellyt suot sisälly jo edelliseen. Tällöin metsätalouden osuus pienenee edelleen. Lukujen pienuus johtuu siitä, että luonnon oma taustakuorma muodostaa valtaosan liuenneen orgaanisen hiilen valumasta. Myös Itämereen se on suurin erä.
Saapihan tuosta kirjoitella, jos asia selkenee. Julkisuudessa tummumisen estäminen on ravinnepäästöjen ohella yksi ennallistamisen peruste. Suoluonnon elpyminen on toinen pääperuste. Paksujen turvekerrosten säästäminen kolmas.
On Linkedinissä jo jotain, mutta en ole halunnut kirjoittaa mitään kovin ristiriitoja herättävää. Paljon spekulointia, vähän villoja noin ylipäätään.
Jaoin Mika Niemisen mielipiteen ja siihen laittamani kommentin, joka on ehkä järkevin kirjoittamistani.
”Valtakunnallisesti reilu puolet soista on ojitettua, mikä asettaa ylärajan mahdollisille ennallistamisen hyödyille. Tummumisen torjunnassa toinen yläraja tulee siitä, että luonnontilassakin elävät suokasvit ja puuston karike päästelevät liuennutta humusta vesiin.”
Jaoin aiemmin MetsäVesi-raportin kuvan 7, mutta saateteksti on siis spekulointia:
Nyt puhutaan paljon metsätalouden, erityisesti ojitettujen turvemaiden käsittelyn vaikutuksesta vesien tummumiseen. Oheinen malli MetsäVesi2020-raportista (kuva 7c), ennustaa että luonnontilaisen (vihreän) alueen taustakuorma on sitä korkeampi mitä suurempi lämpösumma. Se on noussut Suomessa viime vuosina nopeasti. Ollaan TOC-tasolla 25 mg/l. Punaiset pompulat kuvaavat havaintoja metsätalousalueilla. Suon osuuden kasvu valuma-alueesta nostaa TOC-tasoa. Ollaan noustu luokkaan 30-35 mg/l ennen kuin yhtään ojia on kaivettu. Kaivaminen nostaa tasoa edelleen.
Kuvaa voi lukea monella tapaa, mutta olisiko mallin ennuste, että ojien ylläpidosta luopuminen ei madalla tasoa kuin korkeintaan luokkaa 25 % (10 mg/l) ja hintana olisi puuston kasvun hiipuminen. TOC koostuu partikkeleista POC ja liuenneesta humuksesta DOC. Näistä POC, kiintoaineet ja osa ravinteista on mahdollista pysäyttää kasvittuneisiin vesistöjen suojarakenteisiin, mutta DOC ei.
Tummuminen on visainen pulma, johon olisi keksittävä hyviä torjuntakeinoja. Sitä aiheuttaa ilmeisesti kaikki biomassa maan päällä ja maaperässä, sekä hoidetuissa että luonnontilaisissa ekosysteemeissä. Tietääkseni jonkin verran auttava keino olisi mataloittaa ojia turvemaan metsissä. Ravinne- ja kiintoainekuormaan tehoavat suojakaistat, pintavalutuskentät ja kosteikot.
Tässä jutussa puhutaan karikkeista, mutta ei kerrota kuinka paljon tulee turpeesta. Pitäisi ehkä kirjoittaa Marttilalle myös.
Pohjoisten purojen vedet tummuvat, mutta miksi? Tutkija listaa neljä tunnettua syytä, joista vain yksi on ilmastonmuutos. Apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta kertoo, että vesien tummuminen on koko pohjoisella pallonpuoliskolla havaittu trendi.
– Suomessa on viime vuosina havaittu, että vanhoilta ojitetuilta metsäalueilta alkaa vasta nyt liueta enemmässä määrin orgaanista ainetta vesistöihin. Vielä yhtenä tekijänä Marttila mainitsee metsätalouden tehostumisen myötä lisääntyneen puun määrän.
Kirjoitus vuodelta 2022.
Marttila ei mainitse MetsäVesi Raporttia, joka julkaistiin 2020, joten Marttilan kirjoitus on omaa ajattelua, mutta sekään ei ole saanut minkäänlaista huomiota.
Vielä nytkin tämä vanha käsitys, että kaikki veisiin väriä antava humus tulee ojitetuilta turvemailata pätee edelleen ja vesien ennallistaminenkin perustuu tähän harhakäsitykseen.
Tuo Hesarin Ojasen, Sarkolan ja Laurenin varoittelu ennallistamisen tehosta kertoo etteivät hekään noteeraa haastavasti MetsäVesi Raportin antamaa tietoa, vaikka Sarkolan pitäisi tietää.
Lisäksi vastaus Sulkavalle on varovainen ja mitään sanomaton. Tuo ” jopa vuosisatojen ajan” lienee tullut Laurenilta.
Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v).
Sivulla 36 sama.
Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v).
Soilla tarkoitettaneen luonnon soita, joidenka TOC-kuorma on huomattava.
Lisäksi olisi hyvä tietää, mitä tekijöitä metsätalous tarkoittaa. Ainakin nyt suo-ojitukset ja hakkuut sekä ojitusalueiden metsät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään