Metsätalouden vesistövaikutukset

Yritetään ymmärtää metsänhoidon vaikutusta vesien tummumisilmiöön ja hahmotella sen hillintäkeinoja.

Browning of freshwaters: Consequences to ecosystem services, underlying drivers, and potential mitigation measures

Artikkelissa näkyy tilanne Ruotsissa: enemmän hiiltä vesissä etelässä ja rannikolla, tuntureilla vähemmän.

Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät doc-kuormaa vesissä. Tämä ei vielä kerro, mistä se tarkalleen ottaen tulee – turpeesta vai humuksesta ja hakkuutähteistä.

Artikkelin loppupuolella kerrotaan, että ennallistaminen lisää aluksi doc-pitoisuutta valumavesissä, mutta pitemmällä aikavälillä valunta palaa luonnonsuon tasolle tai lähelle sitä. Eli tässä annetaan tukea ennallistamiselle tummumisen hillintäkeinona.

Final remarks -kappaleessa huomautetaan, että tummumista estäviä toimia kuten lehtipuiden suosimista ja ennallistamista tehdään muita tavoitteita varten ja samalla saadaan ehkäistyä tummumista. Hankkeiden rahoitusta ja veden laadun seurantaa pidetään tärkeänä.

*

Water quality. Kappale kirjassa. Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Hjalmar Laudon, Nicholas Clarke, and Eliza Maher Hasselquist.

The importance of afforestation and the increase of forest biomass as a possible source of organic carbon export and the brownification of water bodies has been highlighted (Finstad et  al. 2016; Škerlep 2021; Nieminen et  al. 2021). In recent decades, the forest stands have matured, and many forests have become spruce dominated. This ‘sprucification’ has increased the amount of recalcitrant organic needle and root litter fall in the forests, which in turn may contribute to the leaching of organic carbon and increased brownification (Kritzberg et al. 2020).

… When the water level rises, i.e., when the previously aerobic peat layer becomes anaerobic, redox reactions start in the peat soil, which can especially increase the leaching of phosphorus, iron, organic carbon, organic nitrogen, and ammonium nitrogen (Kaila et  al. 2014; Koskinenet al. 2017). There are observations of large exports especially from nutrient-rich  peatland forests after regeneration harvestings and restoration treatments, whichboth raise the water level (Nieminen et al. 2015, 2020).

… Effective drainage would also increase the decomposition of peat, thereby increasing carbon and nutrient exports to recipient water bodies (Nieminen et  al. 2023) and atmospheric carbon emissions (Ojanen and Minkkinen 2019).

An alternative to drainage for controlling water level is to retain evapotranspiring trees in the forest stand. Remaining trees and even understorey vegetation may also capture the nutrients released from harvest residues and soil after harvesting. This could be attained through continuous cover forestry (CCF), in which large-scale clearcuttings are avoided, and selection cutting, strip cutting, shelterwood cutting and small gap cuttings are instead used to retain evapotranspiring vegetation.

… Traditional site preparation, often involving techniques like disc-trenching, has been associated with adverse impacts on water quality, such as increased DOC export (Schelker et al. 2012) and elevated levels of methyl mercury (Eklöf et al. 2014).

… Recent Finnish research suggested strip cuts could maintain lower water table levels than clearcuts, depending on soil conductivity and stand density (Stenberget  al. 2022). While not as effective as selection harvesting in maintaining sufficiently low water table levels for undisturbed tree growth without DNM, strip cuts could be used as a special type of CCF for shade-intolerant tree species that cannot be managed by selection harvestings (Saarinen et al. 2020).

*

Huom1. Orgaanisen hiilen kerrotaan tulevan mm. biomassan määrän kasvusta ja kuusettumisesta (hakkuutähteet ja karikkeet), mutta myös turpeen hajotuksen kiihtymisestä. Suhteellisia vaikutuksia ei tässä esitetä, mutta ehkä jossain artikkelin lähteistä voisi olla lisätietoa. Voisi kuitenkin varovaisesti arvella, että ojikon turvemaaperä päästelee jonkin verran enemmän hiiltä vesiin kuin luonnonsuon turvemaaperä riippumatta puuston määrästä tai laadusta.

Huom2. Turvemaille esitetään valopuiden uudistamiseen kaistalehakkuita ratkaisuksi jatkuvan kasvatuksen uudistumisongelmiin. Kaistaleen voi muokata, mikä ei ole yleensä järkevää pienaukoissa, ellei niitä ole alueella paljon.

PDF Water Quality. Available from: https://www.researchgate.net/publication/386505517_Water_Quality [accessed Sep 05 2026].

*

Yhteenveto.

1. Kysymys turpeen ja puuston suhteellisesta merkityksestä vesiin liuenneelle hiilelle jää vielä avoimeksi.

2. Vesien tummuminen voi vähentyä jos:

– kasvatetaan enemmän lehtipuita etenkin vesistöjen varsilla;

– tehdään enemmän jatkuvaa kasvatusta ja kaistalehakkuita turvemaametsissä (vähemmän laajoja avohakkuita ja vähemmän maanmuokkausta);

– ennallistetaan sopivia kohteita suoekosysteemin palauttamiseksi.

Ei välttämättä kannata kysyä Lukelta, kun nykytietämys asiasta on aika lailla noissa kokooma-artikkeleissa, joihin viittasin.

Kannattaa ennemminkin odottaa vastausta ennallistamishankkeista. On helppo mitata valumavesien pitoisuudet, jopa jatkuvatoimisesti, niin saa kesäkauden koko kuvan. Hannu Marttilan jossain julkaisussa päästöt kulminoituivat lumien sulamisen hetkeen.

Ilmastonmuutos lisää metsien kasvua, mikrobitoimintaa (karikkeen ja turpeen hajotusta) sekä vuotuisia valuntoja vetenä, mikä tarkoittanee jatkossa suurempaa vesistökuormaa turvemailta (pellot ja suometsät), jos mitään ei tehdä. Näillä voi olla paikallisesti suurikin merkitys.