Missä avohakkuu, siellä ongelma. Olipa kyse metsiemme suhteen ilmastosta, monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista tai alueen ihmisten hyvinvoinnista, ongelmien alkusyy on useimmiten avohakkuissa. Tällainen puukauppa tehdään siis toisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Jutussa Natura-suojelualueen ympärillä tehdään avohakkuita ja muut yrittävät nyt korjata jälkiä. ”Metsätalous on tummentanut vettä ja puolittanut vesilintukannat”.
Ehkä on aika kysyä, missä kulkee oikeudenmukaisuuden raja.
Tässä jutussa arvellaan että Kukkian tummuminen ja näkösyvyyden aleneminen johtuu avohakkuista. Muitakin muutoksia on varmasti viime vuosikymmeninä ollut. Järven ympäristössä ei ilmeisesti ole kovin paljon soita joten on huomattu nostaa tikun nokkaan avohakkuu ja maaperän humuksen hajotus. Hakkuutähteitä ei mainita mutta ne ovat osa ilmiötä. Vesi liikkuu kuitenkin onneksi kivennäismaalla huomattavasti heikommin sivusuunnassa kohti vesistöjä kuin ojikoilla.
Lainaus: ”Hakkuun seurauksena maaperästä liukenee hiiltä, joka valuu järviin ja tummentaa sen vettä.”
Tuolla arvauksella saa haastateltava (ja jutun tehnyt Gosteleradion alias Ylen vihervassariuskovaistoimittelija) ilman muuta vähintään Suomen Epätieteellisen Seuran kunniamaininnan.🤣
Onhan se selvää, että jos vesi mustuu, niin hiiltä sen pitää olla. Sen verran kaikki on muksuna hiilen ja veden kanssa lätränneet. Haastateltava varmaan sekoittanut metsäpalot ja avohakkuut, kun avohakkuita rinnastetaan pohjoisen häiriödynamiikassa metsäpaloihin. Hän olettaa, että sitten avohakkuullakin maastossa on paljon mustaa hiiltä. Tällaisella ymmärryksellä sitten opetetaan muitakin… Kannatan tuota kunniamainintaa.
”… Turpeeseen on sitoutunut valtavasti hiiltä. Kysymys kuuluukin vaikuttavatko avohakkuut turpeen hajoamiseen kiihdyttävästi vai hillitsevästi. Tulos on ollut monille yllätys. Luken ja H:gin yo:n uusi tutkimus osoittaa, että avohakkuut hieman hidastavat turpeen hajoamista ravinteikkaissa metsissä seuraavien vuosien aikana…”
Se on selvä että avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät maaperässä humuksen hajotusta. Myös ojikolla siinä pintakerroksessa, joka on hapellinen. Lopputulosta ei voi yleistää, kun se ei ole sama kaikilla avohakkuualoilla, vaan riippuu vedenpinnan korkeudesta. Tämän verran voisi jo pikku hiljaa muistaa…
Tämä myös kannattaa muistaa, että Luken mukaan Suomen metsät ovat nyt hiilineutraalit ja siinä on myös mukana 5 milj.ha turvemaaojitusten CO2- ja CH4-ilmastopäästöt. Suomen metsät maapohjineen eivät aiheuta ilmaston lämpenemistä näillä hakkuutasoilla.
Tätä kannattaa toistaa joka käänteessä.
Ja jos kaikki jäjellä olevat suot ojitettaisiin metsää kasvamaan tuhkalannoituksilla, niin Suomen metsät mukaan lukien nämä uudet matsää kasvavat ojitusalueet olisivat hiilineutraalit 20 vuoden kuluttua.
On kokonaan toinen asia halutaanko tai pitäisikö Suomen metsillä korvata fossiilisia päästöjä, jolloin metsien pitäisi olla hiilinielu.
Uudisojitukset on kielletty, joten niistä ei kannata enää haaveilla. Jonkin verran ennallistetaan ja talouskäyttöön jääviä alueita hoidetaan fiksusti. Monestakin syystä kannattaa hillitä turvemaaperän hajotusta, vaikka oltaisiin jo hiilineutraaleja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään