”Toisaalta hirvenlihan vuotuinen arvo on 50 miljoona euroa. Jos siitä jaettaisiin hyötyä saamattomille haitankärsijöille 10% maksamalla sitä 10€/ha vuokraa (onko kohtuuton vaatimus?), voitaisiin maksaa 5 miljoonan hehtaarin vuokra.”

1 € / ha ? Aika vaatimaton korvaus. Ehkä hyvä alku kuitenkin.

Mutta minne ne 5  milj. € kaatolupa tulot haihtuu käytännössä? Jos niistä käytettäisiin edes suurin osa taimikkotuhojen korvauksiin, niin tilanne paranisi nykyisestä.

Tuossa suorassa vuokrassa on muitakin ongelmakohtia määrän lisäksi . Ne jotka vahinkoja kärsivät ,  saavat riittämättömän korvauksen ja niille , jolla ei vahinkoja esiinny , maksetan perusteettomasti .

Laitapa kokeeksi vuokrapyynnöksi 10€/ha . Lyön vetoa , että metsästyseura sanoo vuokrasopparin irti välittömästi tai ei allekirjoita sitä , jos ehtoja muutetaan vuokrausperusteiden osalta . Sopimuksia voidaan purkaa molempiin suuntiin. Nimikkeellä ”ei sovellu hirven metsästykseen” sopimus on helppo purkaa .

Ihmeellinen kitinä on edelleen voimissaan , vaikka V-S 2:n kaatotilanne hirvien osalta alittaa jo reilusti ARN:n ja Luken  asettaman tiheystavoitteen. Tätä taustaa vasten lupia on haettu riittävästi , eivätkä viranomasitahot ole olleet esteenä . Eri asia , jaksavatko/katsovatko metsästäjät tarpeelliseksi  kaataa riistaa sen määrän , mitä ovat lupia anoneet . Hirvitalousaluekohtaisista ennusteista on helppo lukea , missä mennään ja minkä tahon kohdalla kenkä puristaa, jos puristaa.

Tuo planterin esitys kaatolupien siirtämisestä maanvuokriin ei ole hassumpi esitys. Mutta ongelmana on se, jonka planterkin totesi, että kun valtio kerää rahaa metsästäjiltä jollakin perusteella niin totuuden nimissä sille potille onkin muita ottajia ja varsinaiseen toimintaan johonka varoja kerätään ohjautuu minimaalinen summa.  Vasta nostettiin metsästyskortin hintaa ja uusi byrokraatti perustettiin organisaatioon. Näin käy kaatolupamaksujenkin osalta niillä rahoitetaan paljon muutakin toimintaa kuin hirvien vahinkojen maksua.

Tämä taas ei johdu metsästäjistä vaan metsästäjät ovat vain byrokratian maksumiehiä. Niin ja kyllähän ne metsänomistajat tahtomattaankin omalla omaisuudellaan taitavat rahoittaa aika merkittävästi myös tätä riistahallinnon byrokratiaa. Olisko sitten näin että riistatalouden budjetissa kaatolupatulot ovat merkittävä osuus jonka korvaaminen vastaavalla tulolla muulta on vaikeaa ? Byrokratia suojelee byrokratiaa. 🙂

Metsänomistajien suhtautuminen hirviin vaihtelee melkoisesti . Itse olen kohdannut työni merkeissä yleensä varsin maltillisia isäntiä . Tällä palstalla vaikuttaa porukka , joka saa hepulin yksistäkin hirven jäljistä maillaan .

Tänä päivänä työmaalleni pöllähti neljän nuoren hirven lauma ruokailemaan. Soitin välittömästi ilmoituksen hirvien vielä tehdessä tuloaan maanomistajalle , joka on seuransa jahtipäällikkö. Hän totesi alueella liikkuvan 8 yksilöä . Tuossa vaiheessa olin kertonut vasta kahdesta. Kun kerroin tulleen vielä kaksi lisää , hän totesi , että pitää katsoa viikon kuluttua onko aihetta jahtiin. Lupia on vielä jäljellä .

Kyseessä oli keskimääräistä suuremman metsätilan isäntä  , metsätalousyrittäjä . Sen verran hirvien oleskelu on otettu huomioon hakkuutöissä , että männyn ja koivun hakkuutähteet jätetään koholle palstalle hirvien syötäväksi . Tämä siksi , että taimikot säästyisivät . Aina eivät ole säästyneet . Tila on aivan talvehtimisalueen ytimessä.

Totesin vain , että suhtautuminen vaihtelee . Todellisia vahinkoja en vähättele. Niistä on riittävät näytöt esimerkkini maanomistajan metsissäkin. Taimikoita on jouduttu paikkailemaan useampaan kertaan . Olen myös harventanut samaisen talvehtimisalueen toisella reunalla männikön , josta on maksettu täydet tuhokorvaukset ja tuomittu metsä tuhoutuneeksi . Harvennus kuitenkin tehtiin ja jäljelle jäi metsä  , joka on laadultaan parempi,  kuin moni täysin hoitamatta kasvanut .

Tein myös sen , minkä pystyin mahdollisten tuhojen torjumiseksi , eli ilmoitin uhasta. Asiakas ei kuitenkaan kiirehtinyt . Jos omalle kohdalle   sattui vastaava tilanne aikana,  jolloin omistin metsää , se päättyi pikaisesti riistalaukaukseen . Havaintoaika , paikka ja hirvien määrä tuli lisäksi kirjattua ”oma riista”-järjestelmään.