› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 211 through 220 (of 6,495 total)
1 2 3 … 21 22 23 … 648 649 650

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018 at 12:37

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Creator
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 22.1.2019 at 07:26

    Kun korko% on pieni, niin metsänkasvatus on kannattavaa vielä pidemmällä kiertoajalla kuin esim 3,5 %;n korkokannalla laskettuna.  ”Oikea” korkoprosentti riippuu siis mm. puun kasvunopeudesta, kantohinnoista , puutavaralajisuhteista, mh-kuluista ja muista kuluista. Käytännössä n. 3% on se mitä pitäisi kaiketi käyttää, koska se on keskimäärin toteutunut tuotto% pitkällä aikavälillä.

    (Unohtui vielä tämä : riskilisä metsänkasvatuksessa on NNA laskelmissa yleensä n. 0, 5 % ; olisko tuosta saaneet Lukessa sen 3,5 %:n korkokannan (?) )

    pihkatappi 22.1.2019 at 07:31

    Ylen toimittaja ei ymmärtänyt koko asiaa, hänelle tärkeintä oli että puhuja halusi rajoittaa hakkuumääriä. Epäselväksi tuo sitten jäi minullekin, miten laskentakorkokanta vaikuttaa hiilensidontaan. Tahvonen on fiksu kaveri, taitaa vaan olla puolueellinen ja kertoa asiat sotten tiettyyn tavoitteeseen pääsemiseksi.

    A.Jalkanen 22.1.2019 at 09:26

    Tapio käyttää suosituksissaan pitkän ajan metsästä saatua keskimääräisiä korkotasoa eli kai noin 3 prosenttia. Kassavirta-analyyysi tarkoittanee eri aikoina saatavia tuloja ja menoja.

    Kuten Reima Ranta on täällä ansiokkaasti koettanut meitä opettaa, metsänomistajan käyttäytymiseen ja metsänhoitopäätöksiin vaikuttaa aina / usein hänen henkilökohtainen sijoitustuoton vaatimuksensa. Jos vaatimus on korkeampi kuin tuo 3, hän päätyy lyhyempiin kiertoaikoihin, eli metsä hakataan nuorempana ja vastaavasti alemmalla korolla vanhempana. Kun Luke käyttää laskelmissaan keskimääräistä metsän tuottoa, se matkii metsänomistajien käyttäytymistä ja metsien tuleva kehitys saadaan ennustettua luotettavimmin.

    Visakallolle jälleen kiitos päivän sanallisesta pilakuvasta. Välillä välähtää. 🙂

    Planter 22.1.2019 at 10:02

    YLE:n uutisessa sanottiin, ”hiilinielujen vertailutasolaskelman perustuvan niin sanottuihin hyvän metsänhoidon ohjeisiin”. Katsoin mitä itselläni olevat hyvät ohjeet kertovat.

    Se aiemmin heittämäni Tapion teksti, löytyy vaikkapa linkin  kirjasta sivulta 23.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2016/09/Metsanhoidon_suositukset_kannattavaan_metsatalouteen_Tapio_2015_B.pdf

    Itselläni meni kyllä täysin usko koko hiilinielulaskelmiin, kun niihin on sotkettu markkinakorko, joka heiluu sinne sun tänne.

    Miten voi olla, että laskelmiin voidaan ”valita” korko ja yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaa 10 miljoonaa kuutiometriä suuntaan tai toiseen. Laskelmiin valittu markkinakorko vaikuttaa siihen mikä on kestävä hakkuumäärä! Mitä laskelmia ne ovat, tässä jotain todella pahasti  pielessä.

    reservuaari-indeksi 22.1.2019 at 10:13

    Se korko on mukana kaikissa laskelmissa, myös Lukella. Ajatus on, että tarvitaan joku korko (laskennallinen tuottovaatimus, kannattavuus-%, mikä vaan nimitys), jonka perusteella teoreettisesti metsää kaadetaan. Mitä suurempi korko-% (tuottovaatimus), sen nopeammin puuta nurin. Noin mutkat suoriksi yksinkertaistaen.

    Nyt se vääntö on siitä, mitä %:a käytetään. Tällä kertaa Tahvonen vs. Luke.

    Ei kukaan täysjärkinen nyt kai oletakaan, että se käytettävä prosenttiarvaus siihen puun kasvunopeuteen vaikuttaisi. Mutta siihen puun pitkälleen menon ajankohtaan se vaikuttaa, jos kannattavuus kiinnostaa sen verran että hakkuiden ajankohtaan oletetaan sen käytettävän prosentin edes jonkin verran vaikuttavan.

    Markus
    Reva-ryhmän rahoitusosasto

    Tolopainen 22.1.2019 at 10:18

    Jaahas virkamiehet ei tiedäkään milloin hakkuukypsä metsä kannattaa kaataa. Onpas turhasta maksettu taas näille tyhjäntoimittajille ja kulkevat muka metsänhoitoa tarkistamassa.

    reservuaari-indeksi 22.1.2019 at 10:32

    Korko-% vaatimus (tai tavoite, tai mikä vaan) ei tunnu olevan ihan selvä kaikille kirjoittajille. Alla olevassa linkissä sitä on yritetty selostaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10473646

     

    Tolopainen 22.1.2019 at 10:42

    Eiköhän tuo ole aika epäselvää Metsähallitukselle, kun katsotaan taskulaskimen korkoprosentilla,  milloin metsä kannattaa hakata. Toiminta on samnalaista kuin ennen Neuvostoliitossa, jossa kartasta  katsottiin tasainen alue, johon päätettiin kylvetään ohraa. No paikka sattui olemaan suota ja pieleenhän se meni.

    Planter 22.1.2019 at 10:46

    Kai se korkovaatimus ja suhteellinen arvonnousu on kaikille selvä. Kuusikko pistetään nurin 50-vuotiaana ja rahat metsäliiton osuuksiin, eikä aleta kasvattaa arvonnousua, kun suhteellinen arvonnousu laskee.

    Se voi olla epäselvää, että jos valitaan vaikka asiantuntevan UB metsärahaston korko, joka lupailee puun myynnillä 6% tuottoa ja ottaa välistä muutaman prosentin, niin EU laskelman mukaan voidaan hakata kestävästi hiilinielun vaarantumatta ainakin 140 miljoonaa kuutiota.

     

    Tolopainen 22.1.2019 at 10:53

    Metsähallituksen rahat menee valtion budjettiin ja sieltä sossutukiin ja päätyvät varakkaille asumistukina. Eli rahoilla ei saada yhtään mitään, muuta kuin korkeampi vuokrataso.

Viewing 10 replies - 211 through 220 (of 6,495 total)
1 2 3 … 21 22 23 … 648 649 650