”Jos osa meistä vähentäisi hakkuitaan, se kyllä lisäisi hiilinieluja heti Suomen tasolla”, kirjoitti A Jalkanen. Toki, mutta isoa pitempiaikaista kuvaa ajatellen en voi olla lisäämättä, että toisaalla tuon osalta uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö lisääntyisi ja kumpikohan se aikaa myöten on parempi, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattonia.

Sitten metsän hiilinielusta. Hyvä kasvuisella maapohjalla oleva palsta jossa asumme, on täysin luonnosuojelualueen sisällä, toki maantie tästä kulkee. On tullut pitkän aikaa  seurailtua ko. luonnosuojelualuetta ja vertailtua noihin metsien hiilinielu oletuksiin, joita kaikkia ei toki voi kiistää, mutta oman ääreltämme näkemän valossa osa noista hiilinielun kaikkivoipaisuuksista tuntuisi menevän enemmän vilkkaan mielikuvituksen piikkiin. Hoitammattoman metsän puut taistelevat olemassaolotilastaan toisiaan vastaan, kasvu kärsii ja on heikkoa, puita kuolee ja heikennyttyään elävätkin ovat alttiita mm. myrskytuhoille. Parikymmentä vuotta sitten meidän puolelle  kaatunut iso kuusi kasvaa jo pikkukuusia, eli kyllä nuo nielut päästelevätkin hiiltä. Ainakin tässä meidän äärellä täytyy huomioida, että tuo suojeltu metsä ei missään nimessä ole luonnontilaista, vaan entistä hyvää talousmetsää. Pikkupoikana hyvin kauan sitten isän mukana mesätöissä saadettiin hakata luonnotilaista ja muistikuva siitä on, että ei siellä niin runsaasti kuutioita ollut. Enimmäkseen aika harvaa, toki oli viitaakin, joku ylispuu, vesakkoa, aukeatakin. Kun aikaa myöten entiset talousmetsät muuttuvat tuohon suuntaan, niin hiilinielutkin vähenevät.

Ikävä sanoa, mutta näistä suomalaisten metsien hiilinieluvaatimuksista jää ilkeä epäilys, että  nuo varsin hulvattomat hiilipäästelijät pyrkivät näin kaatamaan päästönsä suomalaisten metsien ja metsänomistajien taakaksi.  Eikä tuota ihmettele, olipa EU:ssa tai sen takana, niin kovasti kotiinpäin vetävät valtiot kaatavat tekosensa tyhmemmän nyhverön taakaksi. Eli niin kuin sanonta kuuluu, ”tyhmemmän eväät syödään ensiksi”.

JK A Jalkaselta kysyisin, kun puu kaadetaan, niin maan hiilen sidonnan kannalta kanto katsotaan maaksi (näin kirjoitit aikoinaan, Kiitos siitä), kuuluiko oksatkin maaksi? Runko pois vietäväksi?

Nopein ja tehokkain tapa saada lisäkasvua metsiin on lannoitus, johon hakkuilla ei ole mitään vaikutusta, jos ne pysyvät viime vuosien tasolla. Turvemaita pitäisi lannoittaa vuosittain 100 000 ha, että siitä syntyisi merkittävää kasvua. Tuhkalannoitteita, jotka antavat 30 vuodeksi  lisäkasvua 2..3 m3/ha/v taitaa riittää 100 000 hehtaarille, mutta Metka tukea on varattu vain 10 000 hehtaarille. Kymmenen vuoden päästä lisäkasvua olisi 2..3 milj.m3/ha/v.

Puppeliskukkula: Ikävä sanoa, mutta näistä suomalaisten metsien hiilinieluvaatimuksista jää ilkeä epäilys,

Hiilinieluun lasketaan koko puun elävä biomassa (runkopuu, oksat, neulaset, lehdet, kanto, juuret ja hienojuuret) ja taimienkin kasvu eli kaikki 1,3 m ylittävät vesatkin. Hakkuusäästön = (metsien kasvu miinus poistuma) LUKE on laskenut viime vuodelta linkissä. Hakkusäästön hiilinielu sitten saadaan se kertomalla 1,3.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-2023-ennakko

On huono asia, että Metka-tuki koskee vain terveyslannoituksia, vaikka valtiovalta niitä hiilinieluja tarvitsisi, kun alituksista on puhuttu miljardien laskusta.

Tuhkalannoituksen hinta ennen veroja vaihtelee noin 300–500 euron välillä riippuen kohteen koosta ja siitä, levitetäänkö tuhka helikopterilla vai traktorilla.

Sisältääköhän tuo 300..500 e/ha hinta lannoitteen ja levityksen?

Metka-tuki olisi tuhkalle 270 e/ha eli 100 000 hehtaarin kokonaislannoitustuki olisi todella aika vähän 27 milj.e/v, tosin koko Metka-tukiin on budjetoitu  38 miljoonaa.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/terveyslannoitukseen-haettu-ennatysmaara-tukea/#5dfaa1a5

Korjaan tuon. Oikea luku on 38 milj.e.