Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 6,478)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ironia on näemmä mahdoton laji näin kirjoitetussa muodossa. En tarkoittanut kirjaimellisesti otettavaksi, kun kirjoitin että ”metsäsi eivät ole sinun”. Enkä siinäkään mielessä mitä sanotaan lapsista että ovat vain lainassa. Tavallaan se on totta että kaitsemme lapsia tai metsää vain oman hetkemme ja sitten niistä pitää luopua.

    Viittasin vain siihen että metsiin kohdistuu paljon vaatimuksia ulkoa päin, niiltä ketkä eivät niitä omista. Pilkka kohdistuu siis niihin jotka asettavat näitä rajoituksia! Alkaen metsälainsäädännöstä ja päättyen jokamiehenoikeuteen, ynpäristöjärjestöihun, toimittajiin ja metsästäjiin. Tavallaan tämän voi ymmärtää koska metsä on meillä yleisin elinympäristö. Vähemmän otetaan julkisesti kantaa siihen miten vaikka perinneympäristöjä pitäisi hoitaa.

    mehtäukko

    Se tuo perustuslaillinen omistusoikeuden suoja. Sitä ei kärsi rassata ”liikuttuneessa mielentilassa..”  🙂

    Puuki

    Hiilinieluun liittyvänä asiana  juttua SE:n Oulun paperitehtaan muutoksesta kartonkitehtaaksi. (L: SE: n lehti)      Lisää puun käyttöä 500 000 mottia/vuosi.  130 rekallista kuitupuuta /vrk , ennen 100 rekallista.  Uusi kartonki on tavallista kestävämpää ja säästää siten raaka-ainetta ja kuljetuskuluja.    Yhdestä keskikoisesta harvennuskuitupuusta saadaan tehtyä esim. 7000 mansikkarasiaa ja säästetään 65 kg muovia.  Kartonkia voidaan kierrättää 5- 7 kertaa.

    Uusia pidemmälle jalostettuja tuotteita siis tehdään vähentämään päästöjä ja muita haittoja joita syntyy enemmän muovituotteista.   Mm. S.  Hassi peräsi muutoksia metsätalouteen jotta voitasiin tehdä uusia tuotteita eikä vain sellua.  Siinä yksi monista esimerkiksi miten uutta voidaan tehdä myös kuitupuusta ja samalla lisätä metsissä pidemmän ajan hiilivaraston eli tukkipuun kasvatusta .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maaperän hiilinielusta saatiin revittyä muheva riita. Jos kysyisivät Luken kasvihuonekaasujen inventaariolta, siellä kyllä tiedetään!

    YLE.fi/tuoreimmat otsikolla:

    Avohakkuiden kieltämistä vaativa kansalaisaloite repi kiistan maaperän sitomasta hiilestä –

    Helsingin yliopiston lausunnossa on annettu kaikkien kukkien kukkia, ja hyvä niin!

    ”Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää sekametsien lisäämistä, Tahvonen kirjoittaa lausunnossa. Jatkuvassa kasvatuksessa eri puulajit metsässä ovat yleisempiä kuin avohakkuisiin perustuvassa kasvatuksessa, jossa yhden puulajin metsät ovat tavallisia.”

    Ehkä simulaattorissa, mutta entä todellisuudessa? Kyllähän sekametsä sopii paremmin jk-kasvatukseen, kun kuusi uudistuu paremmin sekapuuston alle, mutta miten saadaan pidettyä sekametsärakenne: tekemällä välillä avohakkuu? 🤔

    http://yle.fi/uutiset/3-11679429

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saija Huuskosen lausunnosta mm-valiokunnalle:

    Yksittäistä metsikköä tarkasteltaessa on tasaikäisessä metsikössä avohakkuun jälkeen vaihe, jolloin alue on hiilen lähde. Lakialoitteessa mainittu 20 vuoden ajanjakso on todettu myös mallinnuksiin perustuvassa tutkimuksessa eteläsuomalaisen kivennäismaan kuusikossa (Mäkipää ym. 2011). Osassa tutkimuksia on kuitenkin todettu merkittävästi lyhyempiä ajanjaksoja, kuten 12 vuotta kylvömännikössä (Kolari ym. 2004). Vastaavasti Virossa on todettu männikössä alle kymmenen vuoden (Uri ym. 2019) ja kuusi-koivusekametsässä kuuden vuoden (Rebanen ym. 2020) ajanjakso. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa, ennen kuin voidaan luotettavasti todeta mikä on aikajänne nykyisillä käytössä olevilla metsänviljelymenetelmillä ja jalostetuilla taimimateriaaleilla ennen kuin metsä on hiilinielu metsänuudistamisen jälkeen.

    Puuntuotoksen ja puuston hiilensidonnan näkökulmasta ehdotettu lakialoite johtaa pitkällä aikavälillä alhaisempaan puuntuotoksen ja hiilensidontaan ja pienempään hiilivarastoon kivennäismailla.

    Lehtipuut ovat valopuulajeja, jotka eivät kasva metsikössä alisteisessa asemassa, vaan ne vaativat kasvutilaa ja riittävästi valoa latvustolle. Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuusekoituksen ylläpitäminen on erittäin vaikeaa. Jatkuvan kasvatuksen kuusikkokokeilla Etelä-Suomessa kivennäismailla on todettu kuusen osuuden puuston tilavuudesta kasvavan tarkastelujakson aikana (Valkonen ym. 2020).

    Sen sijaan sekametsät eivät juurikaan lisää tai vähennä puuntuotosta tasaikäisrakenteisissa hoidetuissa metsissä (Huuskonen ym. 2021). Tästä syystä sekametsien merkitys ilmastokestävyyden näkökulmasta perustuu siihen, että sekametsien elinvoimaisuus on parempi.

    http://www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/12/Huuskonen.pdf

    Puuki

    Yksittäistä metsikköä tarkasteltaessa on tasaikäisessä metsikössä avohakkuun jälkeen vaihe, jolloin alue on hiilen lähde. Lakialoitteessa mainittu 20 vuoden ajanjakso on todettu myös mallinnuksiin perustuvassa tutkimuksessa eteläsuomalaisen kivennäismaan kuusikossa

    Toisessa ketjussa oli Scientistin linkki avohakkuualojen hiilitaseen muuttumisesta.  Siellä olevan käppyrän mukaan (S. Piirainen ym. Linkki alla)  12- 27 vuoden aikana jälkeen avohakkuun oli maaperän CO2-päästöt muuttuneet siten, että aivan etelässä ( 60, 5 ast. lev. p. kohdalla ) päästöt oli keskimäärin  lisääntyneet , samoin Pohjois-Lapissa (68 ast. lev.p.) .   Kaikkialla muualla maaperän hiilen määrä oli lisääntynyt keskimäärin ~ 15-30 tn/ha .    Erään Toisen tutkimuksen mukaan avohakkuualojen alkuvuosien maaperäpäästöt olisi ~ max 15-20 tn/ 20 v.      Joten noiden tulosten perusteella voi hyvin arvioida  , että   lisääntyvä puun kasvu, joka lisää hiilen sitoutumista puuhun ja myös maaperään karikkeen muodossa on kompensoinut avohakkuun aih. päästön viimm. ~ 20 v:n kohdalla hakkuun jälkeen. (poikkeuksena ed. mainitut 2 aluetta) .  Sen jälkeen lisääntyvä puun kasvu ylittää ”menetetyn” hiilen määrän puustoon  ja  maaperän karikkeeseen sitoutumalla.   Kun puiden kasvua saadaan parannettua/kiertoaika esim. 100 mottia/ha, niin myös hiilen sitoutuminen kasvaa suunnilleen sen verran (tn/ha) verrattuna luontaisesti syntyneeseen ed. sukupolven metsään.

    Metsän maaperän hiilen sitoutuminen lisääntyi erään tutkim. mukaan, kun maanmuokkaus oli voimakkaampaa  kuin kevyemmin muokatuilla aloilla.  Vähiten hiiltä oli sitoutunut maahan muokkaamattomilla alueilla.  Se onkin luonnollista koska lisääntyvä puun kasvu lisää  hiiltä puustoon ja myös maaperään.

    https://www.researchgate.net/figure/The-measured-change-in-soil-C-content-in-12-27-years-after-the-clearcut-The-longitude-of_fig2_228596449

    Tolopainen

    EU hyväksyi uuden päästövähennystavoitteen eli 55% vähennys 2050 mennessä. Aika törkeän epäedullinen Suomelle, kun sijaintia ei kompensoida, kyllä Etelä-Eurooppa on täysin eri asemassa. Suomelle kuuluisi 30% huojennus tuosta tavoitteesta eli jos turpeen poltti lopetetaan tuo 10mijt vähennys on okeidenmukainen osuus Suomelle noihin talkoisiin.

    Visakallo Visakallo

    No, eipä sitä nykymuotoista EU:ta ole olemassa vuonna 2050. Ottaa koville päästä edes vuoteen 2030.

    Tolopainen

    Niin meillä ei ole velkaantumistavoitettakaan, mutta 200mrd € menee rikki ennen 2030. Ja millä alasajettu maa maksaa. Ohisalojen perheeseenkin on otettu velkaa yli 700k€. Miten se maksetaan suolla kävelemällä. Kyllä hiiltä palaa paljon ministerin Audin koneessa ennen kuin on maksettu. Yksityiset yritykset maksavat ministereiden palkan veroina.

    mehtäukko

    …” Suomelle kuuluisi 30% huojennus tuosta tavoitteesta…”

    Kun laskennallinen lähtötaso on mieli (puoli)valtainen, mitkä ovat ne muruset ,jotka jää? Ja suomalaisvihermepit senkun myyvät isänmaatamme (heillä sitä ei ole) kuin tuli persettä polttelisi.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 6,478)