Metsien hiilinielu

Kopioin tähän koko kappaleen, kun herrat (Kurki ja Puuki, miesoletetut) eivät jaksa avata julkaisua. Edelleen sivu 68.

Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan ojitetut suometsät ovat kokonaisuudessaan hiilinielu, kun taas maaperä on päästölähde. Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2018 ojitettujen suometsien maaperästä aiheutui yhteensä noin 6,9 milj. Mt CO2 ekv. päästöt, joista valtaosa oli CO2 päästöjä ja loput sekä N2O, että CH4 päästöjä (Tilastokeskus 2020). Suometsien puuston nielu oli vuonna 2018 noin -12,9 milj. Mt CO2 ekv., joten suometsät kokonaisuutena toimivat hiilen nieluina (Tilastokeskus 2020). Ojitettujen suometsien maaperälaskennan menetelmä on kehityksen alla ja tulokset tulevat päivittymään lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä arvioidaan, että maaperäpäästön epävarmuus on noin 150 % (Tilastokeskus 2020).

Päästöjä syntyy erityisesti Etelä-Suomen rehevien kohteiden maaperästä (Ojanen ym. 2010). Hienojuurten kiertonopeuden arvioinnin epävarmuuden on tunnistettu olevan merkittävä tuloksiin vaikuttava tekijä (Ojanen ym. 2014).

Pohjavedenpinta korreloi kasvihuonekaasupäästöjen kanssa, siten että pohjavedenpinnantason ollessa syvällä erityisesti CO2 päästöt kasvavat (Ojanen ym. 2019), kun taas CH4 päästöt voivat olla merkittävät kohteilla, joissa veden taso on lähellä maan pintaa. N2O päästöt riippuvat sekä vedenpinnan korkeudesta että kohteen rehevyydestä, siten että päästöt kasvavat veden ollessa syvällä ja erityisesti rehevillä kohteilla (Minkkinen ym. 2020). Pohjavedenpinnan korkeutta ojitetuissa suometsissä voidaan arvioida mallien avulla (Launiainen ym. 2019, Leppä ym. 2020a), joka mahdollistaa uudenlaisen tavan kyseisten kohteiden maaperän kasvihuonekaasuvaihdon arviointiin.

Ristiriitaa näkyy olevan Tilastokeskusken laskelmissa. Ymmärtäisin, jos tuo 20918 luku 6,9 sisältää myös karikepäästön.

Tätä linkkiä ainakin toistaiseksi pidän oikeana 5 milj.ha ojitettujen turvemaametsien päästöistä, koska siinä selvästi on annettu lukema karike- ja maapäästöille DOM+SOM.

http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

”Suurimmat vuosittaiset päästövähennykset, vuositasolla 0,68 Mt CO2 ekv., voidaan saada melko nopeasti hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uusien turvepeltojen raivausta.”

http://www.luke.fi/uutinen/maa-ja-metsatalouden-seka-koko-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet/

Kun metsää siirtyy toiseen maankäyttöluokkaan, siitä lasketaan välittömästi täysimääräinen hiilipäästö. Turvepellosta tulee lisäksi vuosittain maaperäpäästö.

Alustavien tulosten mukaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä merkittävästi käyttämällä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn menetelmiä runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä. Tämä edellyttäisi huomattavasti suurempaa toteutuspinta-alaa (70 000–80 000 ha vuosittain) kuin turvemaapeltojen käsittelymuutokset ja metsäkadon hillitseminen (yhteensä noin 10 000 ha vuosittain). Alustavien tulosten mukaan toimenpide vähentäisi hakkuumahdollisuuksia 3 milj. m3 verrattuna suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään.

”Jatkuvalla kasvatuksella” pyritään siis hakemaan lisänieluja -2,3 milj.co2-tn/v.(Ks. AJn linkin taulukko).

Tilastokeskuksen laskemat 5 milj.ha turvemaametsien DOM+SOM päästöt ovat +4, 3 milj.ekv-tn/v vuonna 2018. Tuossa ei ole  mitään jossittelua. Maapäästöjä mahdollisesti tulee juuri tuo Ojasen ilmoittama +2,3 milj.ekv.tn/v, kun vähennetään DOM-päästöt.

Metsien kasvun väheneminen 3 milj.m3 tietää hiilinielun supistumista 1,28*3= -3,84 milj.ekv-tn/v.

Nämä luvut eivät antaisi yhtään uutta nielua. Päinvastoin lisäävät niitä.

Toivoisi, että tilastokeskus ja Luke tekisivät lukujensa kanssa yhteistyötä, niin olisi helpompi seurata.

Lisäksi voi kysyä miksi Tilastokekus ei ole huomioinut 5 milj.ha turvemaametsien ojituksilla poistuneita metaani-päästöjä, sillä tuossa Ojasen+2,3 +-10 milj.ekv-tn/v ovat vain CH4 ja N2O päästöt. CO2-päästöt karuilta ja reheviltä turvemailta on summattu nollaksi .

CO2-päästöt siis vaihtelevat +-10 milj.CO2-tn. Näistä rehevien turvemetsien päästöistä +10 milj.CO2-tn nyt ilmeisesti yritettäisiin tuota lisänielua -2,3 milj.CO2-tn/v hakea jatkuvalla kasvatuksella.

Jos metsien hiilen sidonta ratkaisisi päästöongelman, miksi niin ei tapahdu. Venäjällä on metsiä 50 kertaa enemmän kuin Suomessa, kyllä se hiili osaa täältä Venäjälle ilmavirtausten mukana.