Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Katsopa asiaa tarkemmin vaikkapa ruotsalaisen IVLn tutkimuksista jossa vertailtu fossiilisia polttoaineita ja turvetta 100 vuoden aikajänteellä. Löytyy googlettamalla pestä IVL yms.

    MaraKet

    ”Löytyy googlettamalla pestä IVL yms.”

    Täytyykö osoiterivi siis ensin pestä ennen Googlen kirjoittamista vai itse Googlen rivikö pyyhitään?

    Joka tapauksessa avohakkuun jälkeen kun parhaassa tapauksessa saa sille paikalle turvesuon niin aika moni asia on kunnossa. Pankkitilistä puhumattakaan. Monimuotoisuus (maitohorsma, putkilokasvit ym.) lisääntyy ja uhanalaisuus vähenee. Suomen huoltovarmuus paranee, jopa maanpuolustus hajasijoitetun energiantuotannon kautta. Omavaraisuusaste myös paranee.

    aegolius

    >Yks ekonomisti määritteli niin että hiilinielu on hiilivaraston derivaatta.

    Tämä on erittäin hyvin määritelty, mutta kuinka monelle tavan tallaajalle se mahtaa asiaa selventää. Hiilinielu on siis hiilivaraston kasvunopeus. Jos hiilivarasto säilyy ennallaan, hiilinielu on nolla.

    Tuo kun on ymmärretty, niin seuraava askel on huomata, että hiiliNIELUn kasvattaminen tarkoittaa hiilivaraston kasvuvauhdin nostamista. Nämä eivät valitettavasti ole mitään maailman pelastavia automaatteja, koska hiilivarastoa ei voi kasvattaa loputtomiin – saati hiilinielua. Puhutaan parhaimmillaan muutamista vuosikymmenistä.

    Tämä yllä kirjoittamani kokonaisuus ei ole vielä liian monelle taholle avautunut, EU, monet toimittajat, vihreät ja yleinen mielipide mukaan lukien.

    Oma mielipide on, että suojelua on vielä varaa lisätä, monimuotoisuutta pystytään parantamaan talousmetsissä tuoton juuri lainkaan kärsimättä ja talousmetsien hiilinieluja pystytään kasvattamaan. Vastoin yleistä mielipidettä, jatkuvaa kasvatusta en näe tähän kivennäismailla kuin marginaalisena keinona ulkoilu- ja maisemanhoitoalueilla.

    mehtäukko

    Kallistun samalle kannalle, mutta talouskäyttö/elinkeino ei voi ”määräänsä enempää” uhrautua maapallin yhteiseksi hyväksi ilman korvausta menetetystä.

    Scientist Scientist

    Piti olla peat climate impact IVL.

    Hyvä tutkimus mukana mm herkkyysanalyysi, jota ympäristö tutkimuksissa ei yleensä ole.

    Puuki

    Metsän hiilinielua voi kasvattaa melko paljon , kun mukaan lasketaan kompensaatiovaikutus. Silloin puhutaan  hiilitaseesta.   Kun vanhan metsän kasvu heikkenee, niin on kannattavaa (ja hiilitaseen kannalta myös) korjata puut käyttöön , rakennuspuuksi pääosin.  Uusi puusukupolvi lisää hiilinielua enemmän kuin edellinen pidemmällä aikavälillä, jos uudistaminen onnistuu hyvin. Rakennuspuussa hiili varastoituu kymmeniksi vuosiksi ; sinä aikana ehtii uusi puusukupolvi sitoa paljon hiiltä lisää.

    Pitäähän niitä vanhoja metsiä (mm. lehtometsiä) suojellakin ei sillä. Mutta  talousmetsiä ei voi eikä kannata suojella muuten kuin käyttämällä siihen sopivia keinoja, jättämällä säästöpuuryhmiä ja lahopuita yms.

    Kurki

    Tuo kun on ymmärretty, niin seuraava askel on huomata, että hiiliNIELUn kasvattaminen tarkoittaa hiilivaraston kasvuvauhdin nostamista.

    Eiko riitä hiilinieluksi esim. tasainen 20 milj.m3/v hakkuusäästö, silloinhan hiilivarasto kasvaa tuon hakkuusäästön (karikkeineen) biomassan verran vuosittain?

    Haba Haba

    Eli maapallon halkaisija kasvaa joka vuosi, mistä maa-aines tulee maahan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On se sentään hyvä että joku tekee avohakkuita, muutenhan (maapallon mittoja koskevat laskelmat menisivät uusiksi!

    Kurki viittaa tuossa hiilinielulla elävään biomassaan, jonka kokonaiskasvusta (runkopuu + oksat + juuret) menee vuosittain vain pieni osa karikkeeseen. Sen sijaan hakkuupoistumaan ja kuolleisiin puihin sisältyvä karike menee kokonaisuudessaan maan pinnalle, jossa se alkaa hiljalleen hajota. Humus muodostuu siitä osasta karikkeita, jotka eivät hajoa ja osa hiiliyhdisteistä vajoaa veden mukana syvemmälle maaperään.

    Kurki

    Suomen elävä kokonaisrunkopuusto on noin 2500 milj.m3 ja se sitonut karikkeineen CO2 ilmasta 1,3*2500= 7500 milj.CO2-tn tai sisältää hiilivaraston (C) 7500/3,67=2045 milj.tn. Elämään jäävä runkopuuhakkuusäästö karikkeineen vuosittain sitten lisää tuota hiilivarastoa.

    Metsien hiilivarasto on paljon suurempi, kun huomioidaan maaperään vuosittain jäävä juuri- ja hienojuurikarikehiili sekä kaikki elävät maaperän eliöt ja juurisieni suhteella 40% hiilestä on maanpinnan yläpuolella ja 60% alapuolella.

     

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 6,450)