Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Komppaan edellisiä. Kyllä se avohakkuun aikaansaama valtava hiilisyöte maaperään (noin 40 % kokonaisbiomassasta) pitää huomioida hiilitaselaskelmissa, samoin seuraavan sukupolven parempi kasvu.

    hemputtaja

    Ylen Teema lähetti erittäin hyvän ohjelman 30.8.22 (vahinkoko?). Siinä käsiteltiin usean tutkijan ymv. voimin hyvin pätevästi Välimeren maita pronssikaudella vaivanneita kuivuuskausia, joita äkillinen pieni ilmaston lämpeneminen oli aiheuttanut. Vaikutti myös pohjoisessa.

    Ilomaston muutos tuhosi yhtä sun toista. Nälänhädät riivasivat koko Välimeren aluetta ja muutama kansa katosi kokonaan.

    Kauheata tieto hiilihysteerikoille ja ihmisten syyttelijöille. Eivät edes maininneet hiilidioksidia eivätkä syyllistäneet. Totesivat myös, että ilmasto oli muuttunut nopeasti.

    Rane

    Norsukin tietää sen mitä vihreät luonnonsuojelijat eivät tiedä.Metsää hoitamalla saadaan suurimmat hiilinielut ja varastot.

    Isomäki: Mitä yhteistä on suomalaisella metsänhoidolla ja Afrikan norsuilla? – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Puuki

    Yksi ronsu/100 ha ja hiilitase paranee huomattavasti. Täällä ronsua vastaa raivaussaha ja metsäkoneketju useampaakin ronsua.

    Hemputtajan ilomaston muutos vaikuttaa tunnetusti monella tapaa eri asioihin.  Muuttuu yleensä tarpeen mukaan. Joskus tahattomastikin mutta ei aina ole tietoa mikä mitenkin vaikuttaa joten tietokonemallinnuksiakin kannattaa aisasta laatia kiisteltäviksi.

    Tomperi

    ”Suurimmat hiilivarastot on erään tutkimuksen mukaan metsämailla joissa on tehty voimakkainta maanmuokkausta. ”

    Kerrottiinko tutkimuksessa että se hiilivarastron suuruus johtui voimakkaasta maanmuokkauksesta?

    Puuki

    Ei kerrottu.  Mietin itsekin kun luin tutkimuksesta mikä voisi olla suurin vaikuttava tekijä lopputulokseen. Jo lyhyen oppimäärän opiskelun ja pohdinnan mukaan se on  puun ha-kasvun määrä kiertoaikana.  Toinen vaikuttava tekijä olisi kasvupaikkojen ominaisuuksien erilaisuus (ja eri puulajit) mutta luulisi sen vaikutuksen olleen suljettu pois jo heti tutkimusta suunniteltaessa.

    Tomperi

    Jotkut alueet metsittyvät tai ns pusikoituvat ellei ole paikalla riittävästi metsää harventavia Norsuja.  Tämä lehtikuusikko on pieni alainen koeala, jolla ei ole hakkuutoimintaaharjoitettu. Tosin kuutiometrimärä on 1200 paikkeilla.  Sehän on kasvanut keskimäärin 4 kuutiota vuodessa runkopuuta,  jos 2000 on oikea kuutiomäärä … lähes 7 kuutiota vuodessa..  Seppo ruotsalainen kirjoittaa metsätieteellisessä aikakausikirjassa että tilavuus on noin 1300 kiintokuutiometriä.

    Tomperi

    Toisaalta elefantti opn laiska eläin, tottqaki se syö puita alueilta ensisijaisesti joissa on puuta runsaasti sitä myöten luontojjaan muhevampi ja hiilirikkaampi maa verrattuna kalliokkoihin…. jne…

    Tomperi

    Suomessakin aloitettiin maanmuokkaus paksukunttaisimmista paikoista, sitten vähemmän  ja vähemmän kunttaantumiseen, ainut missä olen nähnyt että on raja tullut vastaan että kivisiä jäkäliköitä ei kaivinkoneella muokata mutta muutama vuosi sitten lautasäkellä ja jossa kylvölaite.

    Tomperi

    Huolestuttavaa jos ei tiedetä, mistä seuraavan puusukupolven parempi kasvu johtuu.

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 6,475)