› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 551 through 560 (of 6,495 total)
1 2 3 … 55 56 57 … 648 649 650

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018 at 12:37

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Creator
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 8.3.2019 at 18:32

    Timppa unohti kalat, niidenkin huolta tuntui olevan ainakin parin lajin kohdalla. Sekin varmasti metsien käsittelyn syytä. Tämä nimittäin tuli juuri kuuden uutisissa julki. Kaikkiin me olemme syyllisiä.

    Kurki 8.3.2019 at 20:24

    Tervapääsky on muuttolintu. Talvehtii Etelä-Afrikassa. Mitenkähän Suomen metsien käsittely vaikuttaa niiden määrään, kuinka runsasjoukkoisina ne sieltä palaavat, kun suurin osa pesii kaupungeissa?

    Tervapääskyjen alkuperäistä elinympäristöä ovat syrjäseutujen koskemattomat metsät. Nykyisin suurin osa tervapääskyistä pesii kuitenkin kaupungeissa ja taajamissa.

    Suomessa tervapääskyä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomessa arvioidaan pesivän nykyään 30 000–50 000 yksilöä. Tervapääsky on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan eteläosiin.Tervapääskyt lähtevät Suomesta elo-syyskuussa ja saapuvat takaisin toukokuussa.

    Tervapääsky pesii rakennuksissa, puunkoloissa ja linnunpöntöissä. Tervapääskyt pariutuvat eliniäkseen ja palaavat pesimään samaan koloon vuodesta toiseen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tervap%C3%A4%C3%A4sky

    sitolkka 8.3.2019 at 20:59

    Tässä tulemmekin kysymykseen onko kaupungissa elävä lintu luonnon kannalta sama kuin metsässä elävä. Filosoohvit voivat pohtia. Onkai sillä metsässäkin oma paikkansa tervapääskyllä ajattelisin niin kuin kaikilla muillakin otuksilla.

    risuparta 8.3.2019 at 21:32

    Näinhän se on , että kaikki metsien luonnon tilaa koskevat ”faktat” pitäisi kysyä kepun puolue toimistosta. Tänään taisi kepu loikata metsän puolelle!

    Puu Hastelija 8.3.2019 at 22:57

    Ei luonto sopeudu ei. Lintujen pesiä rakennukset täynnä. Joskus vaimoa torin laidalla odottaessa seurasin, miten varpuset iskivät pysäköivien autojen syylareiden kimppuun keräämään valmista grilli ruokaa. Metsän eläimet kesyyntyvät ja viis veisaavat nyky ihmisistä. Ja ”uhanalaisia” öttiäisiä saadaan liukuhihnalta lisää, kun kunttaa töngitään tarkemmin ja lokeroidaan löydökset pienempien erojen mukaan.

    Visakallo 12.3.2019 at 07:38

    Euroopan komiossion puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin köpöttelyjä katsoessa muistuu väkisinkin mieleen Neuvostoliiton loppuaikojen vanhat johtajat. Olisiko Suomenkin syytä jo vähän kriittisemmin suhtautua kaikkeen siihen mitä EU:sta tarjotaan. EU:n hoiperteleva päätöksenteko on Suomen metsätalouden ylivomaisesti suurin riskitekijä.

    Scientist 12.3.2019 at 16:22

    Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Samoin lehtopöllöjä oli vähän jne.

    Syken ja YM:n tulisi luetella myös voimakkaasti runsastuneet lajit, kuten merimetso, valkoposkihanhi, joutsen, varislinnut yms. Lintujen arvioitu kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut. Monet voimakkaasti taantuneet sukeltajasorsat ovat rannoilla pesiviä lajeja, jotka ovat alttiina monenlaisille munarosvoille kuten variksille. Pötöissä pesivä telkkä ja metsässä pesivä tavi ovat selvinneet paremmin. Itse olen kerran löytänyt tavin pesän metsäojan ja hakkuuaukean vieresräkin.

     

    puunhalaaja 12.3.2019 at 18:26

    Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten.

    Tämä on totta. Punasotkan nousu ja tuho ja on äärimmäinen esimerkki.

    Erilaisissa linnustonseurannoissa tuodaan kyllä avoimesti esiin myös joidenkin lajien yleistyminen.

     

    hemputtaja 12.3.2019 at 18:39

    Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Samoin lehtopöllöjä oli vähän jne.

    Naurulokki on kyllä tuttu, mutta tuo röyhtöhyyppä on outo. Äänestä varmaan tunnistaa, jos sattuu kohdalle.

    sitolkka 12.3.2019 at 21:57

    Eiköhän lähes kaikki puolisukeltajasorsat pesi tarvittaessa metsään. Sinisorsan pesä on usein metsässä satojen metrien päässä vesistöstä.

Viewing 10 replies - 551 through 560 (of 6,495 total)
1 2 3 … 55 56 57 … 648 649 650