Metsien hiilinielu

Ei ole kysymys siitä kuka on oikeassa vaan siitä miten saadaan metsien hiilinielun parempi kuvaus ja millä keinoin saadaan metsien kasvu pysymään hyvällä tasolla. Viestintäongelma on siinä, että saadaan metsäalan ulkopuoliset maallikot ymmärtämään metsien kasvun dynamiikka ja ilmastotoimien eli ehdotettujen hakkuiden alentamisen seuraukset. Jos yhteiskunta tästä valistuksesta huolimatta haluaa valita sen tien, se on sitten metsäalan pakko hyväksyä.

Kertoimien hionnan huippuunsa voi jättää suosiolla alan tutkijoille!

En ymmärrä,

miten instituutti LUKE voi toimia jatkuvasti vääristellen tilastoillaan ja tahallisesti tekemillään virheellisillä laskelmillaan Suomesta metsineen päästölähdettä. Vanhat suot mm. on poistettu laskelmista, kun ne sitovat hiiltä. Vientiin menevä puutavara/tuote on poistettu laskelmista yms.

Purra voisi nyt poliittisesti lopettaa koko ajastaan jälkeen jääneen ”professoripuljun” tai ainakin päästölasketaa tekevät, kun siellä toimitaan jopa täysin kansallisia etuja vrt. Ruotsi vastaan…miksi?

Helsingin yliopiston ja ilmatieteen laitoksen kenttätutkimukset ja Nasa sateliittitutkimukset päästöistä kertovat enemmän totuutta Suomen varmasti positiivisista hiilinieluista (ei siis päästölähde vaan nielu/varasto). Lisäsi huomio, että talviajalla kasvisto ja puut uinuvat ja ne eivät siis tuota hiilidioksidipäästöjä, sitovat kyllä.

Metsänomistajana metsäni sitomasta hiilestä ottaisin kyllä kohtuu korvauksen itselle, vaikka takautuvasti. Kuka senkin sosialisoi yhteiskunnalle, pois omistajan oikeudesta palkkioon ja metsätilan tuottoon, olisiko kansalais aloitteen paikka?

Perko: tarkista nimi, en löydä tuolla otsikolla.

Asiallisiin kommentteihin ja kysymyksiin vastaan, mutta jos syytetään tutkijoita ammattitaidottomiksi tai jopa tarkoitushakuisiksi, niin keskustelu loppuu kyllä osaltani siihen.

aSanta on näköjään löytänyt hienon käyrästön lämpötilan ja co2 yhteydestä. En ota kantaa asiaan. Huomauttaisin kuitenkin, että jos on noin käyttäytyvät suureet niin olisi oltava 100% varmuus ns muna vai kana ongelmaan.

Joka tapauksessa minä en ole puhunut mitään tuosta co2 laskennasta. Kyse oli metaanista ja sen kohtelemisesta khk laskennassa. Pitää myöntää, että olin vähän aika sitten Yhdysvalloissa. Keskustelin myös amerikkalaisen eliittiyliopiston kasvatin kanssa metaanista. Ei tiennyt asiasts mitään. Ei jäänyt kuitenkaan sanattomaksi vaan ehdotti, että kysytään tekoälyltä. Tekoäly alkoi heti päivitellä kuinka paha aine se metaani on, lämmityspotentiaalikin lähes 100 kertainen 20 vuoden tarkasteluvälillä. Lopetti kuitenkin toteamalla, että ei se metaani kuitenkaan pitemmän päälle ole kovinkaan paha. Sen ilmastonmuutosta lisäävä lämmitysvaikutus loppuu varsin pian vaikka olisi vakiopäästö.
Näin tekoäly. Olin tyytyväinen kun huomasin, että IPCC n tutkijaporukka (99% ilmastotutkijoista) ei ole pystynyt saastuttamaan disinformaatiollaan kaikkia tekoälyjä. ChatGPT on täysin saastunut.

aSantalle pitää heti vastata metaanista, että höpöhöpö.

Tekoälyltä kysyimme myös hyvin yksinkertaista asiaa. Mitä kaavaa metaanin hajoaminen ilmakehässä noudattaa. Vastaus tuli muutaman kemiaan liittyvän kommentin saattelemana. Metaanin ilmakehässä hajoamisen voi kirjoittaa muotoon

e^(-kt), missä e on Eulerin luku, k metaanin eliniän käänteisluku ja t aika

Metaanin elinikä on n 12 vuotta, mutta on pitenemään päin.

Näin siis tekoäly. IPCC n papereista en ole löytänyt tietoa. Siitä mielenkiintoinen hajoamiskaava, että minä olin päätellyt asialle paremman kaavan, joka käyttäytyy kuten yllä oleva kaava. Olen sen jossain aikaisemmin esittänyt samoin kuin oman kaavani selkokielisen merkityksen. Tulin siihen lopputulokseen, että minun HI llä luomani kaava on parempi kuin mihin AI pystyi.