› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,491 - 8,500 (kaikkiaan 8,611)
1 2 3 … 849 850 851 … 860 861 862

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist Scientist 4.5.2025, 11:12

    NASAn satelliittimittauksia on kritisoitu siitä että ne eivät mittaa metaania. Nyt näkyvät mittaavan. Myös ESAn satelliitti mittaa. Suomi ei näytä NASAn mittausten mukaan olevan merkittävä metaanin emittoija. Suurimpia ovat tietysti Kiina, Intia, USA, Brasilia, Kanada jne. Hiilikaivoksiin liittyy suuret metaaniemisiot. Paikoitellen maailmasta löytyy suuria metasnilähteitä mm Turkmenistanista, Iranista, keski Afrikasta jne.

    Ehkä Suomen matalat metaaniemissiot liittyvät soiden ojituksiin. Maa ei oikein voi samanaikaisesti olla suuri hiilidioksidi ja metaani lähde. On joko hapelliset tai hapettomat olosuhteet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.5.2025, 11:59

    Hyvä. Erottavatko satelliitit eron Suomen ja Ruotsin välillä metaanin päästöissä? Satelliittimittaus olisi periaatteellisesti suuri muutos tähänastiseen ihmisperäisiä päästöjä mittavaan ja niitä vähentämään pyrkivään laskentaan.

    Scientist Scientist 4.5.2025, 19:33

    Eivät ole niin tarkkoja. Erilaisia maakohtaisia ja hotspot kohtaisia karttoja löytyy netistä. Kaasulinjat myös vuotavat jonkin verran. Lisää tietoja löytyy esim sanoilla NASA earth observatory + methane emissions.

    PenttiAKHakkinen 4.5.2025, 21:09

    On se hyvä, että on taas palattu metaanijuttuihin tässä hiilinieluasiassa. Anneli näytti tuolla toisessa ketjussa peräti kieltävän metaanijutut.

    Minä pidän metaania esillä hyvin yksinkertaisesta syystä. Maaperän biomassan hajoamiskaava on sama kuin metaanilla. Elinaika 1/k on erilainen. Oksilla alle 10 vuotta. Rungoilla paksuudesta riippuen voi olla yli 100 vuotta. Rungon halkaisija on tuolloin yli 40 cm. Juurakoilla myös halkaisijasta riippuen yli 100 vuotta. Taisi olla tavanomaisissa päätehakkuumetsissä hiukan yli 100 vuotta.

    Jos ei ymmärrä, että metaani ei kumuloidu ilmakehään niin voi helposti hyväksyä ruotsalaisten maaperähiilen kumuloitumisen. Se, miten ruotsalaiset sen pystyvät maaperämittauksilla todistamaan, on minulle täysi mysteeri.

    Toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että jos puun juurelle kasaa oksia ja muuta biojätettä niin siihen tulee multa-auma. Mikä viittaisi, että karikekin saattaisi kumuloitua. Mutta toisaalta minulla on empiiristä havaintoa, että maaperään on tullut ”ojia” kun iso koivu on katkaistu. Mikä viittaisi, että maanalainen juuristo lahoaa ja mitään ei tule tilalle.

    Kurki Kurki 4.5.2025, 21:36

    Kysymys metaanista.

    Vakio metaanipäästö kumuloituu varastomaksimiinsa 24 vuodessa ja kun vakio päästö jatkuu, metaania tulee varastoon sama määrä mitä sieltä poistuu, niin miksi metaanipäästön ekv=30 100 vuoden periodilla on 1/3 20 vuoden periodin (ekv=90) lämmittävästä vaikutuksesta, vaikka metaanivarasto pysyy koko ajan maksimissaan senkin 100 vuotta.

    Häkkisellä taisi olla siihen vastaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.5.2025, 21:37

    Kyllä metaanista voi kirjoittaa jos se liittyy keskusteltavaan aiheeseen, mutta yhtä hyvin sillä voisi olla oma ketju.

    Maaperähiilen määrän määrää syötteen ja hajoamisen suhde, joiden tulos on aina tapauskohtainen. Maaperässä tapahtuu pieniä muutoksia ja hitaasti, paitsi jos ihminen tönäisee systeemin vauhtiin – vaikka ojittamalla tai muokkaamalla.

    PenttiAKHakkinen 4.5.2025, 22:33

    Minä en aina pääse jyvälle näistä Kurjen ajatuksista. IPCC n ekv laskenta on yksiselitteinen. Ekv20 on oma lukunsa ja ekv100 omansa. Niitä ei voi verrata, eikä laskea yhteen. 20 v ekv arvossa on mukana se, että metaani ei ole vielä kumuloitunut täyteen arvoonsa. Toisaalta en ymmärrä ollenkaan 1/3 väitettä. Minusta vaikutus on 100 vuodelle 3000 ekvyksikköä ja 20 vuodelle 1800 ekvyksikköä. Eli 60 % vaikutuksesta tulisi jo ensimmäisen 20 vuoden aikana.

    Minä en käytä gwp / ekv arvoja missään. Lyhytikäisille kaasuille laskenta menee päin seiniä.

    Kurki Kurki 4.5.2025, 22:55

    Toisaalta en ymmärrä ollenkaan 1/3 väitettä.

    Käytän Wikipedian ekv arvoja.

    Methane has a global warming potential (GWP) of 29.8 ± 11 compared to CO2 (potential of 1) over a 100-year period, and 82.5 ± 25.8 over a 20-year period.

    Eikö tämä 29,8/82,5 ole noin 1/3

    https://en.wikipedia.org/wiki/Methane

    Ja kysymys oli miksi on erilaiset ekv-arvot 20 vuoden periodilla ja 100 vuoden periodilla, vaikka vakio metaanipäästön varasto ilmassa pysyy samana aikavälillä 20..100 vuotta?

    PenttiAKHakkinen 5.5.2025, 08:40

    Kurki se jaksaa jauhaa tuollaisesta asiasta, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    Suosittelen Kurkea tutustumaan esim MIT Climate Portal artikkeleihin. Sieltä löytyy selitys esim tähän 100 vuoden laskentaan. Kaavoja ei kylläkään. Näyttävät suosittelevan kerrointa 120, mikä minulla on 160. Heiltä näyttäisi puuttuvan sekundäärivaikutukset.

    IPCC ekv arvoissa ainoa hyvä puoli on, että niistä voi laskea alkuperäisen päästön suuruuden.

    Olli Salli 5.5.2025, 09:29

    Ylen sensuuri on päätynyt ihan uudelle tasolle.

    Laitoin tähän juttuun https://yle.fi/a/74-20158937

    Seuraavan kommentin:

    Kysymyksessä oli niin huono asettelu etten vastannut ollenkaan.

    ”Jos saisit vanhaa metsää”

    Yleensä metsät ostetaan, ei saada. Vähintäänkin sisaruksien osuudet heiltä.

    Sillä tavalla vanhan kuvion hankkimastani metsästä, että kyseessä on ”aarniometsä” jossa on jo runsaasti lahopuuta sekä maassa että pystypuissa, suojelisin.

    Sen sijaan jutun aiheena olevat palstat, joissa ei MHYn mukaan ole merkittäviä luontoarvoja ja on hoidettu talousmetsänä, todellakin uudistaisin kun kasvu on hiipunut selvästi keskimääräisen kiertoajan kasvun alle. Se kun tarkoittaa suoraan myös sitä että hiilen sitomisnopeus on laskenut selvästi alle sen mitä uudistamisen jälkeen seuraavalla kiertoajalla niellään.

    Jos kyseessä on kivennäismaa ja puusto on tasaikäisen vanhaa, niin uudistustapana ehdottomasti avohakkuu ja nopeakasvuisilla viljelytaimilla istuttamalla uudistus. Jos taas sopivantyyppistä turvemaata tai metsä on valmiiksi eri-ikäisrakenteista, niin jatkuvapeitteistä kasvatus ensisijaisesti, kunhan laho- tai hyönteistuhoja ei ole liikaa.

    Parempiakin sijoituskohteita on kuin metsä, joten sitä ei kannata ensisijaisesti hankittavan palstan päätöksenteossa ajatella, mutta toki taloudellinen kannattavuus mahdollistaa myös lisämetsien hankinnan kestävään puuntuotantoon.

    ”Metsäkiista”, sikäli kun sellaista mitenkään laajemmin yhteiskunnassa onkaan, ei ole ollenkaan noin mustavalkoinen ja yksiulotteinen asia kuin tässäkin jutussa esitetään.

    Mutta tämä oli saamani sähköpostin mukaan joko aikaisempaa sisältöä toistava, ei liittynyt aiheeseen, tai tyystin asiaton, joten ei julkaista. Sentään nykyään lähettävät sähköpostin, että eivät julkaisseet.

    Julkaistuja kommentteja katselemalla vaikuttaa vähän siltä, että julkaisevat metsien käyttöä puolustavilta vain huuruisimpien huru-ukkojen kirjoittaman oloiset lyhyet kommentit, ja taas metsien käyttöä vastustavilta pitkiä perusteltuja kommentteja, millainen mielestäni tuo omanikin on.

Esillä 10 vastausta, 8,491 - 8,500 (kaikkiaan 8,611)
1 2 3 … 849 850 851 … 860 861 862