Metsien hiilinielu

Seppo Vuokko: Suomessa mukaan otetaan metsät ja ojitetut suot, mutta ei luonnontilaisia soita eikä vesistöjä.

Luonnontilaiset suot ovat vain -3,0 Mtonnin CO2-nielu vuosittain. Niiden kokonaisnielusta -4 Mtn vuosittain 1 Mtn muuttuu metaaniksi. Suomen matalien järvien ja vesitöjen vesikasvit voivat olla merkittävä nielu, sillä syksyllä ne kuollessaan painuvat pohjaan hiilivarastoksi ja humukseksi värjäämään vesiä.

Kun metsien yhteyttämistuotteista sanotaan menevän 70% maaperään, niin tämä näkynee silloin pohjoisella metsävyöhykkeellä suurena metsien hiilinieluna kesäisin ja hiilivarastoa syntyy silloin maaparään, jota Suomessa ei kaikkea huomioida. Suomessa Luke laskee maaperään menevän eläviin juurien ja kantojen biomassaan yhteyttämistuotteita juurien ja kantojen verran, joidenka osuus koko elävästä puusta on vain 22%.

Ruotsissahan maaperänielut kivennäismaanielu ja kuollut orgaaninen materiaalinielu ovat suuret.

https://yle.fi/a/74-20140329

Onko tiilikattoni hiilinielu ja rännit päästölähde? Kun katolle sataa vettä ja typpeä, sinne alkaa kasvamaan sammalta sitten nämä sammalpaakut huuhtoutuvat ränneihin ja alkavat maatua siellä kun liian harvoin tulee putsattua niitä, eli rännit ovat muuttuneet päästölähteeksi. Pitääkö kaikista tiilikattotaloista poistaa nyt rännit kun ne ovat päästölähteitä?

Jos ojitat suon ja orgaanista typpeä valuu niitä pitkin järviin ja meriin, jossa muodostua kasvusta ja kasviplanktonia joka vajoaa pohjaan vieden siihen ilmasta sitoutuneen hiilen niin onko niin yksioikoista todella, että meidän pitää nyt poistaa suo-ojat koska soista tulee päästölähteitä mutta me ei huomioida, että de taas toisaalla lisää kasvua ja nieluja? Entäs jos ränneistä sammalpaakut lentäsivät ränneistä puiden juurelle lisäten niiden kasvua?

Ei vaan ajattelin tuota Seppo Vuokon näkemystä, että vesistöjä pitäisi lannoittaa koska niissä kasvaa kasveja, jotka kuollessaan vievät hiilen pohjaan. Ei niinkään, että suolta tulee hiiltä vaan ravinteita, lähinnä typpeä. Eikö niin, että eniten rehevöityneet järvialueet on niitä, johon tulee suolta ojia pitkin ja muutenkin vettä. Eli suoveden ohjaaminen vesistöihin on merkittävä ympäristöteko ja hiilinieluja vahvistava teko. Kun ojia tukitaan, joku toinen paikka taas kuivuu, onko se sitten alempi suo tai jrövi missä kasvu jää kasvamatta.

Eikö ole keinotekoista hiilinielu keskustelussa takertuaa ojiin kun kaikki suot ovat entisiä järviä ja lampia ja ne on kasvaneet umpeen kun vesi on valunut niistä pois?

Tuo sammal mikä kasvaa katolla tyhjästä ja haihtuu rännissä on nolla varmaankin niinkuin Panu ajatteli, että puidenkin nielut ja päästöt ovat, samoiten maahan sitoutunut lähtee avohakkuussa ja muokkauksessa pois osa, että saadaan tiheä ja kasvava metsä, onko sekin sitten lähellä nollaa maahan sitoutuva?

Ovatko järvet ja meri Suomen todellinen nielu? Satelliitti mittaus on varmasti oikeassa, että Suomi on hiilinielu mutta missä se nielu on? Onko se niissä merissä ja järvissä?

A.R: n ja Visan kanssa samaa mieltä. Oletko A.R. nähnyt koskaan muuta kuin keinotekoista keskustelua hiilinieluista? Pelkkää teoreettista höpinää ja väittelyä ekvivaletonneista. Kaiken taustallahan on tietenkin raha. Päästökaupalla yritetään luoda biljoonabisnes täysin tyhjästä.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ruotsissa-metsien-kasvu-elpyy-ja-nielu-vahvistuu/#5dfaa1a5

Pitääkö ruveta epäilemään Luken laskentaa metsien kasvustakin?

Ruotsissa jo 2021 metsät olivat kovassa kasvussa. Meillä mentiin alaspäin.

Itse olen odottanut ja muutaman vuoden, että kasvu olisi noussut muutamalla miljoonalla kuutiolla, mutta pettynyt. Ainakin täällä metsät näyttävät parantaneen kasvua jo monen vuoden ajan.