› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,601 - 8,610 (kaikkiaan 8,841)
1 2 3 … 860 861 862 … 883 884 885

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2025, 11:21

    Maankäytössä on käynnissä kaksi merkittävää muutosta: metsää häviää voimalinjojen alle ja niitä lannoitetaan, sekä soilla tuhkalla että kivennäismailla. Hallituksemme on ollut melko passiivinen maankäytön ilmastotoimissaan, tai jos toimia on tehty, ei ole viestinyt niistä niin että olisi laajemmin huomattu.

    Tavoiteltava lannoituspinta-ala toisi toteutuessaan ehkä 2 milj. kuutiometriä lisää kasvua vuodessa. Turvemailta voitaisiin saada lisäksi pitkäaikaista (!) kasvunlisäystä tuhkalla 0,5 milj. m3 vuodessa per tavoite 100000 hehtaaria. Se jää nähtäväksi, pystytäänkö näillä ja muilla kasvutoimilla vastustamaan kasvua alentavaa suuntausta, joka johtuu metsäpinta-alan pienenemisestä, metsien vanhenemisesta ja metsätuhoista.

    ”Kivennäismaametsien lannoituksen edistäminen on yksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteistä, jolla tavoitellaan 360 000 lannoitettua lisähehtaaria vuoteen 2035 mennessä.”

    http://www.mhy.fi/uutiset/metsanomistajat-osallistuvat-ilmastotyohon

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2025, 13:05

    Timo P kirjoittelee hiilinielukeskustelusta. https://blogs.uef.fi/forest-issues/2025/05/28/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe/

    Timon listasta puuttuu väliltä kohta 2.5: Suomen metsien puusto on hiilinielu, joka se on edelleen, jos ei huomioida maaperän päästöjä.

    Timo: ”Nieluvaikutuksen ja hiilivarastojen kasvun selitykseksi riittää se, että hakkuumäärät ovat olleet pienempiä kuin metsien kasvu.” Tehtiin siinä vähän muutakin, eli nuorennettiin ja tihennettiin metsät ja kaivettiin ojat.

    Ennen piippujen tulppausta voidaan saada muita kustannustehokkaampia ratkaisuja laajaan käyttöön, kuten hiilitiili ja hiilibetoni rakentamisessa. Nämä uudet puutuotteet ovat pysyviä hiilivarastoja, joiden korvausvaikutus on paljon nykyistä puun käyttöä parempi. Puurakenteet eivät volyymiltään yksinään riitä, mutta ovat apuna myös.

    Metsien hiilen varastoinnin maksimoiva pitkä yli 200 vuoden kiertoaika näivettäisi metsäteollisuuden ja myös puunmyyntitulot, ellei alenevaa puun käyttöä korvattaisi metsänomistajille. Se kuulostaa uskottavalta, että puuston määrää voidaan kasvattaa nykyisestä jonkin verran ilman merkittäviä haittoja, ainakin mikäli taimikoista nuorten metsien harvennuksista huolehditaan. Mutta säilyykö kasvu nykyisenä ja metsätuhot kurissa, siihen Timo ei ota kantaa.

    Rane2 14.6.2025, 07:43

    Lämmetäkkö vai kylmetäkkö,kas siinä pulma…

    Eurooppaa uhkaa uusi jääkausi

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.6.2025, 09:46

    Joo – ken elää, se näkee.

    Kurki Kurki 14.6.2025, 09:52

    Turhaa pelottelua tavoitteena hakkuusäästöt, ojien tukkimiset ja jk-kasvatus.

    Kurki Kurki 14.6.2025, 22:31

    Pukkalan ”olen arvioinut” linkki:

    Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2023/12/04/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa/

    Mitä järkeä on verrata talousmetsien keskimääräistä hiilivarastoa satojen vuosien vanhaan luonnontiliseen metsään eli olettaa , että kaikki Suomen metsät olisivat pystyssä ikuisesti ilman häiriöitä.  Suomessa metsät ovat palaneet 100 vuoden välein eli luonto on ne aina uudistanut.  Eikohän luonnontilaisten metsien hiilimäärä olisi silloin paljon alempi kuin mitä Pukkalan antamat luvut, tosin suurempi kuin talousmetsissä, sillä kaikki lahopuu puu häiriön jälkeen aina jää metsiin.  Lisäksi luonnon metsien uudistuminen taimikon syntyminen häiriön jälkeen on vuosikymmeniä pitempi prosessi verrattuna talousmetsien uudistamiseen.  Maksimi puumäärän saavuttaminen sitten hitaammalla kasvulla kestää myös pitempään. Jos taloumetsässä istutuksesta 50 vuoden päästä puuta on 400 m3/ha , niin luonnontilaisessa metsässä siihen saa lisätä 100v, että puuta olisi sama määrä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.6.2025, 22:41

    Meidän metsistä osa on ilmeisesti kyllä palanut 100 vuoden välein (1 prosentti pinta-alasta vuodessa) mutta suurin osa näistä on ollut kevyitä pintakuloja. Esimerkiksi kuivahkolla kankaalla ovat kuolleet alikasvoskuuset. En osaa sanoa miten pätevä Pukkalan laskelman suuruusluokka on. Onko sillä merkitystäkään, koska meidän metsiä ei aleta muuntaa hiilivarastometsiksi kuitenkaan.

    Hyvin hoidetuissa talousmetsissä voi olla myös paljon puuta, koska niissä ei yleensä ole kovin paljon tuhoja ja luonnonpoistumaa. Puun hakkuut ja metsästä pois vienti kuitenkin aiheuttanevat, että useimmiten talousmetsä jää hiilivaraston määrässä jälkeen luonnonmetsästä meidän ilmastossa. Kuinka paljon – sitä en osaa arvioida. Meillä ei ole kovin paljon luonnontilaisia vertailumetsiä ja etenkin maaperän varastot tunnetaan puutteellisesti.

    Hiilinielukeskustelun ongelma on että juupaseipästellään loputtomasti nieluista ja varastoista ja muista yksityiskohdista, mutta ei keskustella siitä mitä metsiltä tulevaisuudessa halutaan.

    Kurki Kurki 15.6.2025, 10:00

    Mielenkiintoista.

    Pukkalalla näkyy olevan metsän hiilestä noin puolet puihin sitoutuneena elävänä hiilenä ja puolet kuolleena hiilenä etelän maapohjassa. Keski-Suomessa maapojassa kuollutta hiiltä näkyy olevan jo 55% ja Pohjois-Suomessa 70%. Kertoimeksi tulee yli 2 koko Suomen osalta ja etelän ja pohjoisen puumääräsuhteet vielä huomoiden ehkä 2,2.

    Sen mukaan laskien Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-nielu onkin aika muhkea.

    Vuonna 2023 Suomen metsänielu oli 17,2 milj.m3*1,3*2,2= -49 Mtn, joka tekee Suomesta hiilineutraalin.

    Pukkalan malli laskea hiilinielu antaa Ruotsin mallin mukaisia tuloksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2025, 10:24

    Onkohan Pukkalan laskelmassa mukana Pohjois-Suomen ojittamattomat suot turvevaroineen ja runsaat suojelualueet. Niissä on paljon hiiltä.

    Kurki Kurki 15.6.2025, 10:40

    Kun vertaillaan luonnontilaista ja talousmetsää simuloinnissa, niin tuossa toisessa verrokissa suojelumetsätkin varmasti on mukana, kun ovat luonnontilaisia.

Esillä 10 vastausta, 8,601 - 8,610 (kaikkiaan 8,841)
1 2 3 … 860 861 862 … 883 884 885