Metsien hiilinielu

Rane Kakkosen linkissä on pdf, josta löytyy vetoomukseen osallistuvien lausuntoja. Jos jokainen Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajamaa tekisi ongelman selättämiseen ankarasti töitä, muutoksen hidastaminen voisi onnistua. Nyt osa on prosessissa vapaamatkustajia, esimerkiksi Trumpin Amerikka.

Kommenteista päätellen aika moni Suomessa on valmis tinkimään elintasostaan, jotta päästään hiilineutraaleiksi. Tämä on hyvä tietää, kun osallistuu keskusteluun metsien käytöstä. Toisaalta ilmoilla on optimismia: hiilineutraali Suomi lähtee nousuun!

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren: ”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ei ole vain ilmastotavoite – se on talousstrategia. Akavan tilaaman Oxford Economicsin selvityksen mukaan tavoitteen saavuttaminen kasvattaisi Suomen BKT:tä ja nostaisi palkkatasoa merkittävästi. Globaali edelläkävijyys on tilaisuus, jota Suomen talous ei voi jättää käyttämättä.”

Creatura Think & Do Tank ry:n toiminnanjohtaja Timo Kuusiola: ”Creatura kannattaa ilmastolain tavoitteesta kiinni pitämistä, koska tavoitteesta kiinni pitäminen parantaa Suomen asemaa globaalin oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä sekä luo ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan Suomessa.”

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ”Suomessa on paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyvät ilmastolakiin kirjatusta kunnianhimoisesta hiilineutraalisuus2035-tavoitteesta mm. viennin lisääntymisenä. Lisäksi ilmastolain tavoite houkuttaa puhtaista investoinneista kiinnostuneita kansainvälisiä toimijoita, lupaamalla vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.”

Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa: ”Hiilineutraalisuuden saavuttaminen auttaa vähentämään ilmansaasteita ja parantamaan ilmanlaatua.” Nååjaa…

Ei polteta tulevaisuutta -kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen: ”Yksi merkittävä syy hiilinielujen romahtamiseen on siirtymä fossiilisten polttoaineiden poltosta puun polttoon energiantuotannossa. Jos hallitus laajentaisi energiaveroa koskemaan myös puun polttoa, sekä siirtäisi nykyisen puupolttoaineiden verotuen (440 miljoonaa euroa vuodessa) puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen varsinkin kunnissa, hallitus osoittaisi ottavansa ilmastotavoitteet vakavasti.”

Kauniisti ilmaistu: ”siirtäisi”. Tällaista rahapottia vain ei ole olemassa, kun se on valtiolta saamatta jäänyt veropotti. Puun poltto kyllä vähenee kunnissa, jos sitä verotetaan enemmän. Helsinki juuri pitkään vetkuteltuaan siirtyi kivihiilestä puuhun. Uusia energiaratkaisuja tarvitaan, jotta on mahdollista irtautua puusta edes jossain määrin, mutta nopeasti siirtymä ei tapahdu.

POW Finlandin puheenjohtaja Heidi Kalmari: ”Ilmastolaista kiinni pitäminen on kohtalonkysymys talvien suojelulle. Hillitsemällä ilmastonmuutosta voimme vielä vaikuttaa siihen, miten paljon lunta sekä talvisia päiviä Suomessa on tulevaisuudessa. Pidetään siis kiinni sovitusta ja varmistetaan, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa rakkaita talvilajeja sekä nauttia talvisen luonnon tuomasta riemusta ja ilosta.” Tämä juna taisi mennä jo, loskaa ja räntää on tiedossa, kun Suomen ratkaisut eivät yksinään riitä.

https://hiilivapaasuomi.fi/hallinta/wp-content/uploads/2025/04/kannanotto-ilmastolaki-2035-sitaatit.pdf

Olipa harvinaisen idealistinen kannanotto hiilivapaasuomi.fi-verkossa! Valitettavasti Suomessa toteutettavat päästövähennykset heijastuvat vain marginaalisesti globaaliin ilmastoon, joten pilvilinnojen rakentamiseen ei ole tarpeen ryhtyä. Öljyvaltioista arabimaat ja Venäjä tuskin pyrkivät vähentämään pääelinkeinonsa (öljykauppa) harjoittamista, sillä muita kansaa tyydyttäviä resursseja elintasonsa ylläpitoon niiltä ei juuri löydy ja trumppilainen jenkkiläkin vain hokee: ”Drill Baby, Drill!”, eikä Kiinan ja Intian, maailman väkirikkaimpien valtioiden, fossiilikulutus osoita vähenemisen merkkejä.

Oxford Economicsin BKT-ennusteetkin taitavat perustua nykyisen ja jopa kiihtyvän kansallisen velkaantumiskierteen ylläpitoon – kansa maksaa, mutta kauanko se siihen suostuu? Kehityksen pioneerina toimiminen edellyttää suuria taloudellisia panoksia ja suuria riskejä, joihin Suomella ei taida olla resursseja ja varaa!

Millonkahan se ilmasto alkaa lämmetä. Toisaalta tämmönen plus 10 päivälämpötila sopii hyvin juhannuskesään, jaksaa ulkona olla hyvin töissä, potutkaa ei vielä päällä niin yöpakkasilta säästyy. Pian pitää sitten yöksi peitellä. Saa nähdä sataako lunta juhannukseksi. Sitäkin on monesti tapahtunu.

Männyn kukinta näyttää olevan kylmän kevään jälkeen myöhässä pari-kolme viikkoa. Täällä siitepölyä runsaasti vasta viime viikon lopulla. Aikaisimmassa muistan kerran olleen männyn siitepölyä järvenpoukamat keltaisenaan äitienpäivänä. Särjenkudussa oltiin, ja rannat keltaista liejua tulvillaan.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/862/

”Samasta aineistosta eri perustein laskettujen metsämaan hiilipäästöjen määrä vaihteli vuonna 2023 neljästä 14 miljoonaan tonniin vuodessa.”

Laurenin mukaan meillä ei ole keinoja arvioida, mikä laskelmista on totta. ”Ehkä ei mikään”, hän totesi.

Noin 10 Mtn CO2-nielun epävarmuus maapäästöissä Suomen hiilinielulaskelmisssa. Kukaan ei epäilisi Luken laskelmia, ellei Annemari Lauren ei olisi puuttunut asiaan.

Tuossa olen pannut merkille, että omissa hyvin metsää kasvavien turvemaaojitusten maapeite näkyy kasvavan rahkasammalta, seinäsammalta, mustikkaa, puolukkaa, suo-orvokkia, vaivaiskoivua, suopursua, vaiveroa  ja muita varpuja haitaksi asti, jotka kerryttävät myös turvetta.