Metsien hiilinielu

Luken professori Ilkka Leinonen X:ssä 5.3.25:

”Puiden istuttaminen on edelleen kustannustehokkain tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Valitettavasti tämä ajatus on ymmärretty väärin Suomen ilmastopolitiikassa. Metsät eivät pysy hiilinieluina ellei uutta metsää istuteta jatkuvasti.”

AJ kommentti. Monien tutkijoiden mielestä metsittämisen mittakaava ei maapallolla riitä tai sitä ei saada aikaiseksi, vaikka maa-ala muuten riittäisikin. Toisaalta jos sekä metsä- että fossiilipuolella edistytään, päästään pienemmällä lämpenemisellä kuin jos ei tehdä mitään. Ilkka jakoi samalla seuraavan artikkelin, jossa ehdotetaan suojautumaan ilmastoriskeiltä istuttamalla sekametsiä.

Tree planting is still the best way to remove carbon – despite climate and economic risks

Tree planting can be the most cost-effective way of removing carbon as long as careful choices are made about which type of trees to plant and where. Governments worldwide have committed to expand tree cover to remove greenhouse gases, with the UK committing to plant 30,000 hectares of trees each year until 2050. However, environmental economists point out that there are significant risks of converting farmland to forests comes in a future of climate change and economic uncertainty. These include the risk of large-scale tree planting displacing agriculture and impacting food security, depending on where it takes place.

In a study in PNAS, the researchers use the UK as an example to demonstrate that uncertainties about climate change and the economy make the difficult trade-off between carbon removal and agriculture even tricker.

Frankie Cho, a PhD graduate from the University of Exeter and lead author of the study, explains: “One problem is that, because it is unclear what countries round the world will do to tackle climate change – we don’t know how challenging the climate will be in the future. If climate change is extreme, broadleaf trees in southern UK offer the best carbon removal – but that’s prime farmland and could be really costly under certain economic futures.

“If climate change is milder, planting conifers on less productive land makes more sense, but those trees will not grow well if conditions are more extreme. The problem is that we don’t know what the future holds and can’t be certain which type of trees we need to plant and where.”

However, using recent advances in decision-making theory under uncertainty, the researchers show that despite these risks, tree planting can still be the most cost-effective way to remove carbon.

Their study shows that a ‘portfolio’ approach to tree planting – diversifying species and planting locations – helps balances risks and moves beyond planting strategies that simply hope that everything will be ok. This strategy minimizes the danger of betting on the wrong future, ensuring tree-planting decisions remain resilient in the face of uncertain future climatic and economic conditions.

Importantly, they show that if policymakers adopt these portfolio approaches to tree-planting, it becomes a far more cost-effective strategy for carbon removal than alternatives like biomass energy with carbon capture and storage or direct air capture technologies.

Co-author of the study Professor Brett Day, from the University of Exeter, added: “We don’t have any other option that can remove carbon from the atmosphere at the scale and cost that we need to meet our Net Zero targets. While tree-planting carries risks, our study shows that, if done strategically, it remains the best solution we have.”

http://www.news.exeter.ac.uk/faculty-of-environment-science-and-economy/tree-planting-is-still-the-best-way-to-remove-carbon-despite-climate-and-economic-risks/

Taas on oikein tutkimalla todettu, että vanhat voivat huonommin kuin nuoremmat (mt:n uutinen 7.7.). Sakassa vanhojen tammien on todettu voivan huonosti ja huonommin kuin nuorempien. Ei muuta kuin vain metsä rahoitukseen (hakkuiden ulkopuolelle) niin saapa nähdä, miten hiilinielujen käy noin 50 päästä.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/maa-ja-metsatalousministeriolta-toimenpidepaketti-lisarahoitusta-metkaan-ja-muutoksia-metsalainsaadantoon/#5dfaa1a5

Olisi pitänyt herätä jo paljon aikaisemmin suometsien tuhkalannoituksen tukemiseen, joka antaa melkein ikuisen lannoituksen turvemaille. Tuki pitäisi vielä ulottaa puutuhkan tuottajille eli maksaa lämpölaitoksille tuhkasta sen verran ettei kannata siirtyä sähköön. Vaatimaton tavoite 40 000 ha pitää nostaa 100 000 ha vuodessa. Kymmenessä vuodessa lisäkasvua tulisi 2…3 milj. m3/ha.Kaikki ne turvemaaojitukset, jotka lannoitusta tarvitsevat ravinnehäiriöiden korjaamiseen 3,5 milj.ha tulisivat ikuisen lannoituskierron piiriin ja Suomen metsiin 30 vuoden lannoitusjakson jälkeen tulisi noin 10 milj.m3/ lsäkasvua. Ojitetuilta turvemailta 6 milj.ha (turvekankaita 1, 5 milj.ha ja kivennäismaaluokkaan siityneitä 1,0 milj.ha ja muut ojitukset 3,5 milj.ha) tulisi keskimääräisellä 5..6 m3/ha/v kasvulla kokonasikasua 30..36 milj.m3/v. Mikä olisi merkittävä.

Vilppulan Jaakkoinsuolla tuhkalannoitus on siivittänyt varputurvekankaan männikön vertailualueeseen nähden kaksinkertaiseen tilavuuskasvuun jo 90 vuoden ajan ja kasvureaktio näyttää edelleen jatkuvan.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/kolumnit/lauren-pivo-pieni-tuhkaa/#5dfaa1a5

Näkisin valtion enemmänkin hiilinielujen kirjanpitäjänä ja metsien omistajat voisivat niitä nieluja myydä. Eiväthän ne nielut metsistä mihinkään myymällä katoa. Mutta ilmeisesti EU vaatii, että maakohtaiset nielut ovat valtion omaisuutta, jotta ne voidaan laskea mukaan.

HS pääkirjoituksessa kommentteja.

Kari Laalo:

Onko Riikka Purra alkanut tehdä pääkirjoituksia Helsingin Sanomiin? Teksti vaikuttaa, kuin se olisi suoraan Perussuomalaisten pelikirjasta.

Jaakko Jäntti:

Tosiaan, Purra tuli mieleen. Pääkirjoitus oli luokaton rimanalitus. Se oli yhtä näköalaton kuin Orpon hallituksen ilmastopolitiikka. Mitä lämpimämmäksi planeetta muuttuu, sitä välinpitämättömämmiksi alkaa kirjoitukset muuttua. Hanskat on jo melkein tiputettu. Tai siltä tämä alkaa näyttää.

Ilmaston lämpenemistä voidaan jarruttaa kulutusta leikkaamalla, metsiä ja luontoa suojelemalla ja luopumalla jatkuvan kasvun ideologiasta. Ja tämä pitäisi tehdä mahdollisimman globaalilla tasolla ja parhaiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä.

Enää ei voi kysyä Kangasharjun Akilta tai vastaavilta ekonomisteilta neuvoja. Pitää kysyä niiltä, jotka ovat tutkineet vaihtoehtoisia talousmalleja kauan ja tuoreilla visioilla ja niiltä, jotka ovat tutkineet ilmastoa, päästöjä ja niiden lähteitä.

Pitää unohtaa hiilidioksidin kaappaaminen piipuista. Se on kammottavinta itsepetosta samoin kuin vihreä vety tai muut vihreän siirtymän rahastukset. Pitää siirtyä sähköautosta polkupyörään aina kun se on mahdollista. Pitää kuluttaa palveluita, ei materiaalia. Pitää muistaa, että meidän lapsemme joutuvat kärsimään siitä selkärangattomuudesta, jota tällä hetkellä harjoitetaan. Tämä on sietämätöntä.

Eva Heiskanen:

Niin, itse ymmärrän tämän näin: jos hakataan iso vanha puu ja istutetaan tilalle pieni taimi, niin onhan se selvää, että taimi varastoi hiiltä vähemmän kuin kokonainen suuri puu. Metsäteollisuus on vuosikausia hämärtänyt tätä asiaa, kun puhutaan siitä, kuinka paljon hiiltä puu sitoo massaansa nähden. Se pikkuinen taimi ei mitenkään pysty sitomaan yhtä paljon hiiltä kuin suuri puu, sen ymmärtää jokainen maalaisjärjellä, jos haluaa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011350154.html