› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,671 - 8,680 (kaikkiaan 8,842)
1 2 3 … 867 868 869 … 883 884 885

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 15.7.2025, 11:30

    https://www.suomenuutiset.fi/teemu-keskisarjan-kolumni-luonnonsuojelijat-vastaan-ilmakehakiihkoilijat/

    Keskisarjalta täyslaidallinen ASIAA.

    Täydennän kirjoitusta omalta osaltani toteamalla että Suomen suurin ympäristökatastrofi on nimeltään PÄÄKAUPUNKISEUTU,  ELI Helsinki, Espoo ja Vantaa, ennallistaminen pitäisi alkaa sieltä, eli palauttaa nämä alueet luonnontilaan,purkaa rakrnnukset,kadut, tiet eli koko ihmisen rakentama infra.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.7.2025, 12:22

    Hyvin käyttelee suomen kieltä Keskisarja, mutta erehtyy leireistä. Luonnonsuojelijoilla ja ilmakehäkiihkoilijoilla kun on yhteinen vihollinen: luonnonvarojen talouskäyttö.

    aSanta 15.7.2025, 14:25

    ”Virheojitusten määrä riippuu siitä miten se määritellään”

    Nuo vajaatuottoiset ’turvekankaat’ luovat merkittävän dilemman tarjoten suurimman kasvunlisäyspotentiaalin samalla tarjoten äärimmäisen marginaalisen monimuotoisuuspotentiaalin juuri tuon vähäravinteisuutensa vuoksi. Tehokkaalla tuhka- ja typpilannoituksella sekä mahdollisin hivenravinnetäydennyksin ne tarjoavat ’valtavan’ hiilinielukasvupotentiaalin, mutta onko valtiovallalla ymmärrystä ja tahtoa sen realisoimiseen – varsin vaatimattomin panoksi hyödyn lisäykseen nähden, mutta pseudovihreäidealismin jyllätessä sen toteutuminen on varsin epätodennäköistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.7.2025, 16:33

    No tuhkassa on kai hivenravinteet mukana paitsi booria pitää lisätä. Rajallinen määrä tuhkaa mitä voimalaitoksista tulee voi kannattaa sijoittaa niille soille missä ei ole pulaa typestä eli keskireheville turvekankaille tai muuttumille. Typpilannoitus sitten kivennäismaan metsiin. ???

    EU haluaa tuloksia ennallistamisasetuksensa toteutukseen, joten sen hyväksi voitanee uhrata ne heikkotuottoisimmat ojitukset. Se on vielä auki mistä rahat ojien tukkimiseen tulisivat. Ehkä suojelumyönteiset kansalaiset voisivat osallistua luonnonarvokauppaan?

    aSanta 15.7.2025, 18:50

    Ennallistaminen ilman tuloksellisuustavoitteita, eli aitoa diversiteettirikastetta on hölmöläisten täkinjatkamista. Ennallistaminen kannattaa siis kohdentaa kohteisiin, joissa niiden diversiteettirikastushyöty on suurin, nielukasvuhyöty on vajaatuottoisilla turvemailla kivennäismaita suurempi lisäravinteilla karikekierron lannoitevaikutuksen tehostuessa – ojientukkimistouhu on resurssien tuhlausta, kun pato toimii yhtä tehokkaasti!

    aSanta 15.7.2025, 19:08

    ”Hyvin käyttelee suomen kieltä Keskisarja, mutta erehtyy leireistä. Luonnonsuojelijoilla ja ilmakehäkiihkoilijoilla kun on yhteinen vihollinen: luonnonvarojen talouskäyttö.”

    Keskisarjan kolumni on ironiaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.7.2025, 19:43

    Mahtaako persut näkevät Keskisarjan jutut ironiana… Diversiteettirikaste on hyvä käsite, sopisi vaikka Keskisarjan sanakirjaan.

    aSanta 15.7.2025, 20:21

    Keskisarjan tukijoista useammat lienevät intellektuelleja lahopäiden sijaan 😉

    Kurki Kurki 15.7.2025, 22:25

    EU haluaa tuloksia ennallistamisasetuksensa toteutukseen, joten sen hyväksi voitanee uhrata ne heikkotuottoisimmat ojitukset.

    Kävin katselemassa myytävää suovaltaista ja syväturpeista (yli 1 m) metsäpalstaa, jota voisi sanoa heikkotuottoiseksi. Ojat olivat 50 m välein ja varmasti 50 vuoden takaa sillä puustolla, mitä suolla lienee ollut ojitusajankohtana. Ojan varsilla oli myös tukkikokoa olevia mäntyjä 25 cm/rk toistakymmentä metriä pitkiä ja ojien välissä vain kuitukokoisia mäntyjä ja harvahkoa. Kasvu ehkä < 1 m3/ha/v. Sitten oli myöhemmin tehtyä penkkatietä, jonka hieskoivu oli vallannut riukuista 5,..6m niin tiheästi ettei tahtonut läpi päästä.

    Jos tuolla 50 m ojavälillä tekee arvion ojitetun maapohjan kasvukyvystä ainakin tässä tapauksesa menee pieleen. Kaksi uutta ojaa vnhojen ojien väliin niin, että ojamaat levitetään tasaisesti ojan molemmin puolin (kuntta kunttaa vasten), niin kasvu on jo toista luokkaa 2..3 m3/ha. Suon määrittelisin syntyneen pohjaveden vaikutuksessa.

    Sitten on näitä ojitettuja vedenjakalla olevia soita, jotka ovat syntyneet sadevedellä ja jotka kasvavat vain nostamalla savea pohjaamaasta pintaan tai tuhkalla lannoitetuttana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2025, 10:20

    Tuollainen suo mitä Kurki tarkasteli olisi varmasti elvytettävissä kasvuun parantamalla ojitusta ja lannoittamalla tuhkalla. Vaihtoehtona aktiivinen ennallistaminen tai itsekseen ennallistuminen. Ratkaisuun vaikuttaa muun muassa pitkäaikaisten investointien kannattavuus ja turpeen paksuus: kuinka paljon turvetta jää hajoamatta jos alue jää metsätalouden ulkopuolelle.

    Professorit kertovat hiilinieluista ja viesti on selkeä: metsien lisäääntyvä käyttö hiilivarastointiin olisi lyhytaikainen hyöty ja pitkäaikainen haitta. ”Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta.” Tässä pitää muistaa että mitä pitemmälle ennustetaan, sen epävarmempi tulos, mutta ainakin ikäluokkarakenteen muutoksen vaikutus on kohtalaisen varma. (Artikkeli on yhteenveto aiemmista haastatteluista.)

    Yhtäpitävää sen kanssa mitä aiemmin kirjoitin: nielua lisäävät toimet auttavat meitä vain hiukan. Nielun suuruus jollakin ajanhetkellä riippuu kasvusta ja hakkuutasoista kyseisenä vuonna. Jos näiden erotus (nielu) halutaan pitää vakiona, aleneva kasvu johtaa myös koko ajan aleneviin hakkuisiin. Yleisperiaate: nuorissa metsissä kannattaa hakata kasvua vähemmän ja vanhoissa kasvua enemmän.

    Euroopassa on vähämetsäisiä maita ja alueita, joissa olisi mahdollisuuksia saada hiilinieluja metsittämällä. Esimerkiksi Iso-Britannian laajat nummet, ja vähätuottoisia laitumia on myös manner-Euroopassa.

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/71316587/luken-tutkimusprofessorit-ilmastotavoitteita-ei-pida-laskea-metsien-nielujen-varaan?publisherId=4627873&lang=fi

Esillä 10 vastausta, 8,671 - 8,680 (kaikkiaan 8,842)
1 2 3 … 867 868 869 … 883 884 885