› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,761 - 8,770 (kaikkiaan 8,842)
1 2 3 … 876 877 878 … 883 884 885

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 23.7.2025, 13:09

    Ei taida ikärakenne selittää Ruotsin metsien kasvupyrähdystä?

    Kts. Tabell 3.3 sivulla 102. Taulukon viimeinen rivi on kehitysluokat. Aika samantyyppinen kuin Suomen?

    Tabell 3.2b sivulla 99. Tuottava metsämaa, jota ei ole suojeltu, jaettuna ikäryhmiin. Pinta-ala 22 milj. ha. Yli 100-vuotiaita on 17,4 %; 80 – 100 7,4 %; 60 – 80 12,3 %; 40 – 60 20,5 %; 20 – 40 20,1 %; 0 – 20 22,2 %. Yhteensä 99,9 %.

    Forest.fi-sivuston mukaan Etelä-Suomessa ikärakenne v. 2020: >100 23,5; 80-100 14; 60-80 21; 40-60 16,7; 20-40 12,4; 0-20 11,3 prosenttia. Tässä Suomen tilastossa on kaikki metsätalouden maa, johon sisältyy myös suojellut metsät. Tämä kasvattaa ikähaitarin loppupään osuutta, mutta vastaavasti jos katsotaan meiltä vain etelän tilastoa se pienenee.

    Tabell 3.2a näyttää kaikki Ruotsin metsät: >100 20,9; 80-100 7,5; 60-80 12; 40-60 19,4; 20-40 19,2; 0-20 21,1 prosenttia. Tuossa näkyy eroa Suomen eteläosan metsiin: metsämme ovat ikärakenteeltaan vanhempia ja jos otetaan meiltä mukaan myös maan pohjoisosa, ero vain korostuu?

    Figur 10 s. 25: harvennushakkuita tehtiin tuon mukaan vuonna 2020 vain noin 300000 hehtaarilla ja päätehakkuita yli 200000 hehtaarilla. Tuoreemmat luvutkin voisi löytyä jostain. Onkohan tuo Ruotsin luku oikein, kun harvennushehtaarien määrä on noin alhainen? Vertailun vuoksi Suomessa tehtiin vuonna 2020 hakkuita 707 675 hehtaarilla josta 73 % harvennuksia eli hehtaareina 516603. Figur 8 s. 24 kertoo, että harvennuksissa korjattiin noin 20 milj. m3 puuta, joka tekisi jaettuna 300000 hehtaarille kertymäksi rapiat 66 m3/ha.

    Mistähän moinen ero Suomeen johtuu että Ruotsissa ovat harvennuspinta-alat noin paljon (200000 hehtaaria) alhaisemmat? Ovatko harvennusmallit erilaiset?

    http://www.forest.fi/fi/tilastot/hakkuutavat/

    http://www.slu.se/globalassets/slu.se/om-slu/organisation/institutioner/skoglig-resurshushallning/riksskogstaxeringen/dokument/skogsdata/skogsdata_2025_web.pdf

    Kurki Kurki 24.7.2025, 06:13

    Mistähän moinen ero Suomeen johtuu että Ruotsissa ovat harvennuspinta-alat noin paljon (200000 hehtaaria) alhaisemmat? Ovatko harvennusmallit erilaiset?

    Suomen talousmetsäala 20 milj.ha ja Ruotsin 23,5 milj.ha.

    Suomessa metsien kokonais-m3 määrä on 2600 m3 => 130 m3/ha ja Ruotsissa 3600 milj.m3 => 153 m3/ha

    Suomessa metsien kasvu on 104 milj.m3 ja Ruotsissa 125 milj.m3

    Suomessa hakkuuala on 0,71 milj. ha ja Ruotsissa 0,55 milj.ha.

    Suomessa markkinapuuhakkuut 73,5 milj.m3 => 104m3/ha ja Ruotsissa 90 milj.m3 => 164 m3/ha. Ylittyy keskikuutiomäärä.

    Ilmeisesti hakkuupinta-ala väärä.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.7.2025, 13:41

    Kanadassa yritetään myös laskea kuinka paljon metsät ja suot päästelevät. Erikoista: palavat suoalueet. Jännää että palavat vaikka ei ole ojitettu. Mitenkähän hiilen sidonta toipuu palon jälkeen?

    https://www.cbc.ca/news/science/new-model-to-estimate-emissions-from-canada-peatlands-1.7588803

    Yleistä Kanadan hiililaskennasta ja soiden osuudesta siinä.

    https://natural-resources.canada.ca/climate-change/forest-carbon/canadian-model-peatlands-camp

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.7.2025, 13:57

    Kanada: missä on metsää, on myös metsäpaloja.

    https://cwfis.cfs.nrcan.gc.ca/ha/nfdb?type=nbac&year=9999&_gl=1*1yacj0f*_ga*MzQ1NDAwNjQ3LjE3NTM0NDAyMTY.*_ga_C2N57Y7DX5*czE3NTM0NDAyMTYkbzEkZzEkdDE3NTM0NDA2MTUkajYwJGwwJGgw

    Missä palaa nyt? Valitse oikean reunan Overlays-valikosta ”Active fires”. Olen näkevinäni tässä sellaista että siellä missä harjoitetaan metsätaloutta (Ontarion itä- ja eteläosa, Brittiläinen Kolumbia ja Quebec), palaa pikkasen vähemmän. Mutta tietoni ovat hatarat sen suhteen mihin hakkuut keskittyvät. Noilla alueilla on myös enemmän ihmisiä ja infrastruktuuria, joita tarvitaan palojen torjunnassa.

    https://cwfis.cfs.nrcan.gc.ca/interactive-map

    Nostokoukku 25.7.2025, 14:03

    Ja siltä kuolee, jolla on. Sanoi entinen hevosmies, kun ruuna oli ns. hokit suorana.

    Kurki Kurki 25.7.2025, 23:08

    Näyttäisi Ruotsin metsien ikärakenne 3.2b/sivu 99 olevan selvästi Suomea nuorempaa verrattuna Etelä-Suomeen.

    Ruotsissä taimikoita 0-20 22,2% ———E-Suomessa 11,3%

    Ruotsissa kasvatusm.  20- 80  52,9% —- E-Suomessa 50,1%

    Ruotsissa vanhat metsät > 80  24,8%—– E-Suomessa 37,5%

    E-Suomessa näiden tietojen mukaan pitäisi hakata reilusti enemmän vanhoja metsiä, että taimikoita olisi 2-kertainen määrä nykyiseen.

    Ruotsissa ollaan lähempänä metsien ihanne ikäluokkajakaumaa.

    aSanta 26.7.2025, 07:15

    ”Ruotsissa ollaan lähempänä metsien ihanne ikäluokkajakaumaa.”

    Ehkä tuossa kannattaisi käyttää käsitettä normaalimetsä tai maksimaalisen tuoton metsärakenne, sillä ’ihanne’ on käsite, josta vuorenvarmasti saa riidan aikaiseksi!

    Kurki Kurki 26.7.2025, 09:22

    Aivan. Voisi käyttää ”maksimaalisen kasvun” sanamuotoa.

    METSOlla on E-Suomeen noin 100 000 ha vanhojen metsien suojelutavoite ja luontojärjestöillä miljoonien.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2025, 15:17

    Vähän pelkäsin mitä Kauppinen mahtaa ehdottaa kirjassaan metsien hiilen varastoinnin osalta. Loppujen lopuksi ei mitään mitä täällä ei olisi jo keskusteltu. Oli käynyt haastattelemassa Luken tutkija Juha Mikolaa. Mainitaan että metsiä voisi kasvattaa hiukan pitempään ja tiheämpinä. Mltillinen hakkuumäärien vähentäminen hiilineutraaliuteen pääsemiseksi ostaisi aikaa tärkeimmille eli fossiilien vähennyksille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2025, 15:10

    TA:n kanssa vääntöä, hakataanko vai säästetäänkö ja mistä sitä rahaa oikein tulee.

    <span class=”break-words”>TA:</span>

    <span class=”break-words”>Hesarissa 12.5.2022 oli juttu ”Suomen metsiä hakataan perusteilla, joilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa”. Siinä todetaan muun muassa, että puurakentaminen ei hyödytä ilmastoa, jos niiden takia hakkuumäärät lisääntyvät. Siellä mainitaan myös, että ”nykyisen kaltaisilla puutuotteilla ja -polttoaineilla ei pystytä korvaamaan hakkuiden kautta aiheutettuja hiilinielumenetyksiä ainakaan 150 vuoteen. Meidän siis ei tule hakata hieman, vaan paljon vähemmän. Puun jalostusastetta olisi tosiaan hyvä nostaa. Se tarkoittaa, että selluteollisuuden määrää pitää vähentää, ja korvata sitä sahateollisuudella. Tämä edellyttää myös hitaampaa metsien kasvua, jotta saadaan laadukasta lautaa. Liian nopeasti kasvanut höttöpuu ei sovellu kovin hyvin laudoiksi. Tässäkin jälleen kerran voidaan todeta, että ahneudesta pitää luopua, jotta asiat menevät parempaan suuntaan.</span>

    <span class=”break-words”>Jokin aika sitten oli uutinen uudesta betonilaadusta, joka ei enää olekaan hiilen lähde, vaan nielu. Se voi kyllä mullistaa rakennusalan, ja voi olla ettei puu enää olekaan se ilmastoystävällisin rakennusmateriaali. Eli ehkä pitäisikin enemmän panostaa metsien ekosysteemipalveluihin puuntuotannon sijaan.</span>

    <span class=”break-words”>AJ:</span>

    <span class=”break-words”>Sellun ja kartongin vientitulo on ollut yhteensä vuosittain suuruusluokkaa 5 mrd ja sahatavaran noin 2 mrd. Tukki maksaa noin kaksi kertaa enemmän per kuutiometri kuin kuitupuu, joten sen jalostuksen arvonlisä on pienempi. Kartonki ja paperi ovat pitemmälle jalostettuja tuotteita kuin sahatavara.</span>

    <span class=”break-words”>Voimme päättää käyttää metsiämme aiempaa enemmän ekosysteemipalveluihin ja niihin pohjaavat elinkeinot kuten matkailu voivat silloin vahvistua. Muistetaan kuitenkin, että metsien suuri uudistamispinta-alojen alennus johtaa väistämättä pitkällä aikavälillä (150 vuotta) alenevaan kasvuun. Silloin saman hiilinielun säilyttämiseksi pitää hakata koko ajan vähemmän. Biomassaa tulee ylitiheistäkin metsistä mukavasti, mutta arvokkaan kuitu- ja tukkipuun osuus tuotoksesta alenee. Tämä kehitys toteutuisi nuorissa metsissä nopeasti, jo lähivuosikymmeninä.</span>

    <span class=”break-words”>Pitää päättää, halutaanko metsiä käyttää puuntuotantoon, suojeluun vai hiilen varastointiin ja kuinka paljon kuhunkin. Sitten voidaan ennustaa malleilla, miten valinta vaikuttaa metsän tulevaan kehitykseen ja elintasoomme. Itse valitsisin maltillisen suojelun määrän nousun ja maltillisen hakkuiden pienentämisen. Silloin hiilinielut säilyvät kohtuullisen suurina ja voivat myös kasvaa.</span>

    Katso Toni tilasto Puun markkinahakkuut 2023. Tukkipuuta hakattiin noin 27 ja kuitupuuta 34 milj. m3. Osa tukkipuun sahausjätteestä menee sellutehtaille ja osa polttoon energiaksi. Kuitenkin voi karkeasti sanoa että jalostusmäärät ovat kuitupuulla vain hieman suuremmat mutta saadut vientitulot selkeästi suuremmat.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011361105.html

     

Esillä 10 vastausta, 8,761 - 8,770 (kaikkiaan 8,842)
1 2 3 … 876 877 878 … 883 884 885