Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,801 - 8,810 (kaikkiaan 9,552)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rane2

    No edelleenkään ei ole löytynyt selitystä siihen miksi merialueet pohjanmaan ojitettujen soiden ja voimaperäisimmän karjatalousalueen kohdalla ovat puhtaimpia ja pääkaupunkiseudun edustalla on ylivoimaisesti suurin huonolaatuisen veden alue.

    Jos tutkijoiden väitteet maa-ja metsätalouden suuresta vaikutuksesta verrattuna kuriin saatuihin asutuskeskusten päästöihin pitävät paikkansa niin tilanne pitäisi olla päinvastainen.

    Kurki Kurki

    Luken pitää raportoida myös epämiellyttävät totuudet eikä harjoittaa itsesensuuria, johon Kurki vaikuttaa jopa kehottavan!

    Nythän ne epämielyttävät totuudet jäivätkin ilmoittamatta. Oli vain ne myönteiset kohdat, jotka vahvistavat harhakäsityksiä esim.”Sen sijaan ojitettu turvemetsä oli jo ennen harvennusta hiilen lähde”, ilman mitän lukuja.

    Uutisoiminen hakkuutähteiden ja runkopuun  CO2-päästöistä ilman mainintaa että, kyllä ne Metsien CO2-taseessa huomioidaan ja voivat olla osin nieluakin, on tätä Luken ympäristöaktivoitumista, joka tässä tapauksessa on päätöjen paisuttelemista. Ne ovat SUURI lisäpäästö maapäästöjen päälle, vaikka niillä ei loppupelissä ole mitään merkitystä. Samana vuonna Suomen metsät ottavat enemmän CO2 ilmasta kuin, mitä hakkuiden päästöistä vapautuu.

     

    Kurki Kurki

    Jos tutkijoiden väitteet maa-ja metsätalouden suuresta vaikutuksesta verrattuna kuriin saatuihin asutuskeskusten päästöihin pitävät paikkansa niin tilanne pitäisi olla päinvastainen.

    Siinä on ympäristöpoliittisesti aktivoituneilla selittämistä.

    Puppeliskukkula

    Kun pähkäilee (tekoälyn avustuksella) sitä, että puustoamme ei saisi hakata vaan se pitäisi jättää ”hiilinieluksi” ilmaston pelastamiseksi, niin ikävästi tulee epäilys, että onkohan tässä (tarkoituksellako) unohtettu jotakin ja jätetty katsomatta laajemmin, vaan tuijotettu rajoitettuun putkeen. Tässä pähkäilyssäni otan nykyvaltavirtaan kuulumattoman katsantokulman. Käytän (suuntia antavanakin) mittarina päästöihin liittyvää hiilidioksidi ekvivalenttitonnia ja käytän sitä puun kasvuvertailussakin, sopiihan se siihenkin. Seuraavat määrät ovat vain suuntia antavia.

    Puu on uusiutuva materiaali ja kaikkinainen hakattu käytetty puu ja puuta sisältävät tuotteet omalta osaltaan vähentävät moniongelmallistenkin uusiutumattomien materiaalien käyttöä, jota hiilinieluksi jätetty puu ei tee. Jos teoreettisesti (hieman väkivaltaisestikkin) ajatellaan, että talousmetsien hiilivaraston määrä ei muutu ja hakatun tilalle kasvaa saman verran puuta, ja kun Suomen metsistä poistunee hakkuiden myötä n. 75 milj. kuutiota puuta vuodessa ja jos tuo muutetaan hiilidioksidi ekvivalenteiksi (0,75-0,8 x puumäärä), niin se tarkoittaa n. 50 milj. ekvivalentti tonnia (=vuodessa kasvavaa puuta). Huom. tuosta em. määrästä puuna ja puutuotteina viedään ulkomaille n. 10 milj. co2 ekvivalentti tonnia, jota ei huomioida Suomelle, uusiutuvan materiaalin kasvattajalle, plussaksi. Tuo 50 milj.co2 ekv. tonnia on samaa luokkaa kuin Suomen kokonaispäästöt vuodessa. Eli kyllä puun hyvä kasvatus ja käyttö vähentäessään uusiutumattomien materiaalien käyttöä, on kokonaispositiivinen asia.  Ei liene nämä nykyiset säännöt aikaan saanut hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) ajatellut tuota.

    Kurki Kurki

    Tuosta puutuotteiden viennin mukana ulos menevästä CO2 on ollut keskutelua ketjussa.

    Asia on sama mikä fossiiilisilla polttoaineilla. Päästöt kuuluvat köyttäjämaille.

    Huom. tuosta em. määrästä puuna ja puutuotteina viedään ulkomaille n. 10 milj. co2 ekvivalentti tonnia

    Kyllä se on ainakin 2 …3-kertaa suurempi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ns. puutuotteiden hiilinielu on arvio siitä, minkä verran hakkuupoistumasta jää kotimaahan eikä mene vientiin, ja on ollut suuruusluokkaa 5 milj. tn. ?Lisäksi jää tietenkin energiapuun osuus hyödyksemme (sellunteon jäteliemet, metsähake ja kotitalouksien energiapuu): sen verran vähemmän tarvitaan muita lähteitä energiasektorilla.

    Kurki Kurki

    Markkiinapuuhakkuista 90% menee vientiin. Minä laskin sellun, kartongin ym. tuotteiden tonniviennistä, että noin 25..30 Mtn-CO2 menee ulos.

    Puutavassa 10 milj,m3 menee jo 0,7*10= 7 Mtn-CO2.

    Kurki Kurki

    Siirryn tänne ”Median metsäpolitikkaa” ketjusta.

    https://bg.copernicus.org/<wbr />articles/16/3703/2019/#&gid=1&<wbr />pid=1

    Linkin taulukko 2 on mielenkiintoinen.

    Yritän laskea pois nuo hakkuutähteet tekstin ohjeella, joka löytyy tutkimuksen kohdasta 5 Conclusions.

    Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.

    Hakkuutähteiden päästö= Rresidue (2017)= 0,41*Reco= 0,41*3135= +1285 g/m2

    NEE(2017)/Table 2/  on koko CO2- maaperäpäästö mukana myös hakkuutähteet =+2072 g/m2

    GPP (2017)/ Table 3/ on maapohjan pintakasvillisuuden CO2-nielu = -1106 g/m2

    CO2-turvemaapäästö (pois lukien hakkuutähteet) on -1285+2072-1106= -319 g/m2.

    Tarkoittaa että toisena vuonna aukkohakkuusta maapohja onkin CO2- nielu =  -3,19 tn/ha ei päästö.

    Ei mikään ihme, sillä Ojasen tutkimuksessa, josta puuttuu hakkuutähteet,

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    näkyy olevan 3 mittauspistettä, jossa ojitetun turvemaan CO2-nielu on jopa -5,0 tn/ha/v ja kaikkiaan 15 miittauspistettä, jossa turvemaan on CO2-nielu.

    Nyt selvisi, miksi ojitettu suopohja voi olla reilu nielu.

    Syy on pintakasvillisuuden hyvä kasvu metsämaapohjalla, jonka CO2-nielu tässä tutkimuksessa oli toisena vuonna jo GPP= 11,02 tn/ha (taulukko 2), joka vastaa 3 tonnin/ha  kuivaheinäsatoa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos miettii uudistusaloja, niin kaikki me avohakkaajat olemme huomanneet, että pintakasvillisuus elpyy nopeasti haittaamaan taimien kasvua ja uudistamista. Toisaalta osa hakkuutähteistäkin hajoaa nopeasti, ellei ole jo viety poltettaviksi. Kantojen hajoaminen vie pitkään. Pieni osa tähteistä jää hajoamatta ja pysyvästi maaperään. Näiden tase muodostaa ekosysteemin hiilitaseen kiertoajan alussa. Parempi kokonaiskuva syntyy kun tarkastellaan pitempiä aikoja ja laajempia alueita.

    Yleensä puutuotteiden korvausvaikutusta pidetään liian pienenä suhteessa hakkuun aiheuttamaan hiilen menetykseen, mutta paljon riippuu laskentatavasta. Jos meillä jäisi hakatusta puusta suurempi osuus kotimaan puurakennuksiin, rakenteisiin ja komposiitteihin pysyvään varastoon, se kasvattaisi korvausvaikutusta. Sitä en tiedä miten puuenergia on korvaajana huomioitu; energiasektorillahan sen fossiilien käyttöä vähentävä vaikutus on ollut viime vuosina erittäin suuri.

    Kurki Kurki

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Tässä nyt nähdään miksi ojitetuilta turvemailta CO2-päästöt ovat epävarmat. Hajonta on valtava.

    Karut suot ova pieni CO2-nielu ja noiden paljon CO2-päästävien rehevien ojitusten päästöt voinee saada huomattavasti alemmaksi tuhkalannoituksella tai sirrettyä nielukuokkaan.

    Luke on laskenut n. +11 Mtonnin/v CO2-päästöt 5 milj. ha ojitusalueilta.

Esillä 10 vastausta, 8,801 - 8,810 (kaikkiaan 9,552)