Metsien hiilinielu

Tämä aihe sisältää 9,552 vastausta, 166 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 tuntia, 31 minuuttia sitten Kurki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 8,811 - 8,820 (kaikkiaan 9,552)

1 2 3 … 881 882 883 … 954 955 956

Metsien hiilinielu

Lähetetty: 10.12.2018, 12:37
Merkitty: hiilinielu

Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

Tekijä
sitolkka

Teema Metsänomistus

käpysonni 24.8.2025, 10:51

Mites tuo suojelualueiden lahoava puusto ja karike, tuleehan niistäkin runsaasti päästöjä?

A.Jalkanen 24.8.2025, 11:38

Luonnonvarakeskus laskee vmi-tuloksiin osion nimeltään luonnonpoistuma, johon kuuluvat itseharvenemiset, vanhojen puiden kuoleminen ja metsätuhot. Tilastossa ”metsään jäävä kuollut runkopuu”, esim. vuonna 2023 13,6 milj.m3. Mikälie tuo hakkuiden hukkapuu, iso erä 7,5 milj. m3. Luulisi tuosta osan kelpaavan energiapuuksi? Luonnonpoistumaksi on laskettu 6,1 milj. m3.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-2023-ennakko

A.Jalkanen 25.8.2025, 08:57

Pekka Kaupilta ilmestyy syksyllä kirja ”8 tapaa parantaa hiilinielua”.

Gla 25.8.2025, 09:40

AJ: ”Yleensä puutuotteiden korvausvaikutusta pidetään liian pienenä suhteessa hakkuun aiheuttamaan hiilen menetykseen, mutta paljon riippuu laskentatavasta. Jos meillä jäisi hakatusta puusta suurempi osuus kotimaan puurakennuksiin, rakenteisiin ja komposiitteihin pysyvään varastoon, se kasvattaisi korvausvaikutusta. Sitä en tiedä miten puuenergia on korvaajana huomioitu; energiasektorillahan sen fossiilien käyttöä vähentävä vaikutus on ollut viime vuosina erittäin suuri.”

Laskennassa pitää ottaa huomioon myös vaihtoehto tuotteen käytölle. Jos todetaan puun käytön aiheuttavan x määrän päästöjä, onko vaihtoehto olla käyttämättä tuotetta ja jättää päästöt aiheuttamatta vai korvata puu jollain muulla, kenties enemmän päästöjä aiheuttavalla tuotteella.

Ilman tätä tarkastelua löytyy laskentaan vertauksia hölmöläistarinoista roppakaupalla.

A.Jalkanen 26.8.2025, 10:30

Glan kommenttiin: mitä pitempi laskentaketju, sen epävarmempi lopputulos. Emme tiedä varmasti mitä puun sijaan eri maissa käytettäisiin ja mitkä olisivat vaikutukset ulkomailla mikäli meillä vähennettäisiin hakkuita. Esimerkiksi käytettäisiinkö enemmän fossiilisia lähteitä vai hakattaisiinko enemmän puuta. Laskennan epävarmuuksien hallinnan vuoksi lienee päädytty rajaamaan nuo tuotevaikutukset pois ja raportoimaan vain tarkasti tilastoitavia puutuotteiden hiilinieluja. Korvausvaikutusten huono hyötysuhde vaikuttaa kilpistyvän siihen, että metsästä hakattu puu on yleensä aina nopeasti ilmakehässä eikä jää varastoihin.

https://www.metsalehti.fi/uutiset/hiilinielujen-epavarmuuksiin-selkoa-uudella-suurhankkeella/#d22ca7cc

Kuulostaa merkittävältä panostukselta hiililaskentoihin. Kun aiemmin väitin että khk-inventaariota ei tarvitse korvata kokonaan uudella, olisi pitänyt kirjoittaa, että sitä ei voida korvata uudella: käyttö perustuu YK:n ilmastosopimukseen ja sen osapuolikokouksissa (COP) sovittuihin raportoinnin sääntöihin. Ei ole näköpiirissä että nämä kaikkia maita koskevat säännöt muuttuisivat. Olisi siis hyvä jos uudet tulokset olisi ympättävissä vanhoihin raameihin ja hyväksyttävissä raportoinnin osaksi. Se ei riitä että me itse hyväksymme, vaan ilmastosopimuksen sihteeristön ja sen konsultoimien tieteilijöiden tulee hyväksyä muutokset. Tässä ei varmaan tule ongelmia, jos uudet raportoinnit ovat tarkemmat kuin vanhat.

Tuloksia odoteltaessa EU:n sisäisesti olisi ehkä viisasta poistaa maaperä hiilinielutavoitteiden seurannoista ja käyttää vain tarkempaa maan yläpuolisen puuston seurantaa. Kasvihuonekaasujen inventaario on laadittu sitä varten, että kukin maa seuraa omien tavoitteidensa saavuttamista. EU on ottanut tuon järjestelmän sellaisenaan eri EU-maiden vertailuun, jossa se on huono, kun eri maiden inventaariomenetelmät ovat erilaiset.

Scientist 26.8.2025, 16:46

Metsien hiilinielun laskennan heikko kohta näyttää olevan karikesyötteen määrä. Maltillinen 10% virhe siinä näyttää aiheuttavan 5 milj hiilidioksidi tonnin päästön/nielun. Luke ei ole ilmeisesti tehnyt riittävästi herkkyysanalyysia menetelmilleen. Nyt näitä epävarmuuksia yritetään selvittää uudessa hankkeessa, jossa mukana HY , Ilmatieteen laitos ja Luke.

Raipe52 26.8.2025, 17:12

Jos Luke jatkaa entistä linjaansa niin kaikesta tulkinnanvaraisesta tehdään olettama joka on suomalaisille veronmaksajille negatiivinen. Näin toimii poliittinen virksmiehistö omia näkemyksiään tukien.

Gla 27.8.2025, 12:28

”Glan kommenttiin: mitä pitempi laskentaketju, sen epävarmempi lopputulos. Emme tiedä varmasti mitä puun sijaan eri maissa käytettäisiin ja mitkä olisivat vaikutukset ulkomailla mikäli meillä vähennettäisiin hakkuita.”

Tämä tiedetään, mutta se ei estä julistamasta osatotuuksia totuuksina.

Jos on maitokauppa kävelymatkan päässä, mutta maito maksaa siellä 1,5 €/l, kun 10 km päässä se maksaa 1 €/l, ratkaisuna on metsäkeskustelun logiikalla ajaa autolla 10 km päähän hakemaan litra halpaa maitoa.

A.Jalkanen 27.8.2025, 13:59

Osatotuus on edelleen osatotuus, jonka pohjalta ei pidä tehdä politiikkaa, vaan päätettävää asiaa pitää katsella monelta kantilta. Ei Suomen metsien sopiva hakkuiden määrä ratkea yhden muuttujan eli korvausvaikutuksen pohjalta.

Samaan tapaan metsien ilmastovaikutus ei parane sillä että luovutaan nyt avohakkuista. Mikä siinä onkaan että tämä asia on niin vaikea maallikoiden ymmärtää – siis se että avohakattu alue pinkaisee muutamassa vuodessa hyvään kasvuun ja edellisen puusukupolven edelle. Se ei jää rasittamaan hiilitasetta pysyvänä vajeena. Sen sijaan jos nyt siirrytään laajasti avohakkuuttomaan malliin tai jos vähennetään hakkuita olennaisesti ja pysyvästi, synnytetään kasvun vajetta eikä saada tulevina vuosikymmeninä metsistä sitä hyvinvointia mikä olisi mahdollista saada.

Kurki 28.8.2025, 22:00

https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

Tässä Ojanen ym tutkimuksessa avohakkuuala oli toisena vuonna jo merkittävä CO2-maanielu, kun hakkuutähteet jättää pois, joista yleensä lasketaan varastomenetelmällä erikseen joko nielua tai päästöä.

Verrokkialue on ojitettu n. 1,0 m syvvillä ojilla 45 m välein 1969 ja joskus sen jälkeen lannoitettu fosforilla ja kaliumilla. Ojat ovat mataloituneet ja ajan myötä sammaloituneet. Pääpuulaji on mänty, jossa aliskasvu on tiheä kuusentaimia ja hiekoivua.

Maanpinnan kasvillisuus on laikuttaista ja heikkoa valon puutteen vuoksi. Osittain tästä syystä maapäästö on suurempi kuin avohakkuulla ja myös siksi, että pohjavesitaso nousi avohakkuulla vähentäen CO2-päästöjä. Vaikka ojitus oli jo mataloittanut verrokkialueen ojia, niin suuri puusto haihdutaa ja pitaa pohjaveden tasoa jonkin verran alempana.

Jatkaisin avohakkuualueella nyt niin, että alue naveromätästetään ja istutetaan männylle. Maapinnan kasvillisuuden ylläpitämä CO2-nielu jatkuu niin kauan kun valoa maapohjalle tulee riittävästi eli taimikko pitäisi pitää vesakosta vapaana ensiharvennukseen asti ja harventaa vähän reilummin, että valoisuus maapohjalle säilyy.

Näin kiertoajan maapäästö voitaisiin pitää aluskasvillisuudella ehkä päätehakkuseen asti nieluna tai ainakin neutraalina, kun summataan alkuajan nielut ja loppuajan päästöt.