› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,901 - 8,910 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 890 891 892

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist Scientist 5.10.2025, 10:05

    Kyllä, pitää olla mrd m3

    Tämä 300 m3/ha tarkoitti hyvää kangasmetsää. Täytyy muistaa että 100 vuotta sitten metsissä taisi olla puuta vain keskimäärin 60 m3/ha.

    käpysonni käpysonni 5.10.2025, 10:08

    Ja  täällä hölmölässä halutaan ennallistaa metsät 100 vuoden takaiseen tilaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.10.2025, 12:53

    Ennallistamisen tavoite on lähentyä luonnontilaa, ei jotain tiettyä vuotta menneisyydessä.

    Mahdollista puuston määrää pitää verrata luonnonmetsiin, eli pitää mennä aikaan ennen ihmisen tuloa tai ainakin ennen kaskeamisen alkua. Suomessa on ollut paljon puisevia metsiä, kun laajoja metsätuhojakaan ei Pohjoismaissa ole luontaisesti samalla lailla kuin Kanadassa tai Venäjällä.

    Mikä on järkevä metsäpolitiikka pitkällä aikavälillä Euroopassa? Itse antaisin talousmetsien hoidon jatkua sellaisena kuin se nyt on, koska hiilivarastointipolitiikka tulee taloudelle hyvin kalliiksi ja näivettää metsien kasvun. Sen sijaan paukkuja kannattaisi laittaa parempaan metsänhoitoon ja uusien talousmetsien perustamiseen Euroopassa.

    mehtäukko 5.10.2025, 16:55

    ”…Eurooppa hautaa nyt ensimmäistä kertaa hiiltä merenpohjan sijasta maaperään. Tästä alkaa uusi luku maanosan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan…”

    Uutinen Keski-Suomalaisessa, joka lopettanee asiasta jonnin joutavan vatvomisen.

    Raipe52 Raipe52 6.10.2025, 08:29

    Miten vihreiden  ihmisten kyykyttäminen onnistuu kun heidän tärkein  keppihevonen eli ilmastonmuutos tai oikeastaan päästöt alkavat pienentyä. Suomessa  päästöt ovat kuitenkin jo vuosia pienentyneet toisin kuin  useimmissa muissa maissa.  Se lienee syy hakea uusia hiilinielun laskentatapoja jotta voidaan jatkaa kansalaisten kyykytystä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.10.2025, 10:02

    Satu Hassi ottaa kantaa metsäkeskusteluun.

    ”Maatalouden päästöt eivät 2000-luvulla ole juuri vähentyneet. Niistä vähän yli puolet tulee turvepohjaisten peltojen maaperästä. Metsien ja metsämaan hiilitase on kehittynyt väärään suuntaan: nielu on muuttunut päästölähteeksi. Tämä on melkein mitätöinyt muilla toimialoilla tehdyt päästövähennykset. Kyse ei ole väistämättömyydestä vaan valinnasta. Tutkijat ovat jo vuosien ajan esittäneet keinoja, joilla maaperän päästöjä voidaan vähentää ja metsien hiilinielua kohentaa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011534122.html

    Keskustelu velloo tavalliseen tapaan kaikkialla muualla kuin otsikossa eli turvemaiden käsittelyssä. Muun muassa puun poltosta väitellään.

    AJ:

    Puun markkinahakkuut -tilasto näyttää puun käytön eri tarkoituksiin. Turpeen käyttö polttoaineena on vähentynyt ja sitä korvaavan puun poltto noussut. Suurin osa puun poltosta on sahausjätteen ja sellunteon jäteliemen polttoa. Metsähakkeeksi kerätty pieniläpimittainen puu ja hakkuutähde olisi hajonnut luonnossakin nopeasti. Polttopuuta kuluu paljon myös kotitalouksissa.

    Metsätaloudessa kuten maataloudessakin on kyllä havahduttu turvemaiden käytön päästöihin ilmaan ja vesistöön. Luultavasti ennallistaminen tulee avuksi sekä pelloilla että metsissä. Esimerkiksi käytöstä poistuneet turvepellot olisi tärkeää kartoittaa, ja sen jälkeen ennallistaa tai metsittää ne.

    Ravinne-, humus- ja kiintoainepäästöjen osalta tehokkainta on päästön synnyn ehkäisy alkulähteellä, missä viljely- ja metsänhoitomenetelmien kohteen mukainen valinta on tärkeää. Niissä rehevissä suometsissä, joissa jatkuva kasvatus toimii, sitä kannattaa käyttää. Jatkuvapeitteisellä menetelmällä voidaan saavuttaa parempi vesienhallinta ja pienemmät päästöt. Metsäasiantuntijat eivät ehkä uskalla yleisesti suositella sitä, koska pelkäävät riskejä kuten tuulituhoja ja korjuuvaurioita. Suunnittelua ja toteutusta voitaisiin parantaa laajempien valuma-aluekohtaisten hankkeiden avulla. Metka-ohjelmasta näihin voi saada rahallista tukea.

    Teknistä ajattelua tarvitaan ekologisen rinnalle, jotta löytyy oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan. Esimerkiksi kovasti agitoitu hakkuiden vähentäminen on siinä mielessä huono keino ilmastopäästöjen vähentämiseen, että se on yhteiskunnalle kallis tulonmenetyksinä ja pitkään sovellettuna näivettää metsien kasvun. Olisi tutkijoilta ja edunvalvojilta aika vastuutonta olla kertomatta tätä. EU:n tulisi ottaa tämän tilalle kestävä biotalouspolitiikka.

    *

    Hiililaskennan käyttö EU-maiden keskinäisessä vertailussa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on ongelmallista. Kasvihuonekaasujen inventaario on alun perin tarkoitettu kunkin maan oman edistymisen kuvaamiseen. Eri maiden päästöluokat ovat erilaiset ja arvioiden epävarmuus vaihtelee paljon päästölajista toiseen. Hankalimpien joukossa ovat maa- ja metsätalouden turvemaaperän päästöt, jotka ovat Suomessa merkittävä osio.

    Toinen ongelmallinen asia on EU:n ilmastopolitiikka itsessään, ja sen olennainen osio metsien hiilinieluvaatimukset. Niihin pääseminen vaatii EU-mailta hakkuiden pitämistä pysyvästi kasvua alempana. Lyhyellä aikavälillä voidaan metsiä toki säästää ja saavuttaa hiilineutraalius 2035 tai 2050. Tämä hoituisi esimerkiksi hiilimarkkinoiden kautta. Hakkuumäärät alenevat myös sillä, että siirretään tiukkaan ja osittaiseen suojeluun lisää pinta-alaa. Jäljelle jäävällä talousmetsän pinta-alalla kannattaisi kuitenkin jatkaa metsänhoitoa niin, että metsien kasvu säilyy hyvällä tasolla. Tämä edellyttäisi pitkällä aikavälillä metsien nollanielua, eli että poistumat ovat yhtä suuret kuin kasvu. Tämä ajatus ei sovi yhteen nykyisen EU:n ilmastopolitiikan kanssa.

    Parempia hiilinielukeinoja löytyy. Turvepeltojen päästöjä pystytään alentamaan mm. välttämällä tarpeetonta kuivatusta, siirtymällä pelloista nurmiin, kehittämällä viljelymenetelmiä ja ennallistamalla runsaspäästöisiä peltoja. Turvemaametsien päästöjä pystytään hillitsemään samoin vesienhallinnalla ja tuhkalannoitus lisää niiden kasvua. Puutuotteita, puurakenteita ja puuta sisältäviä komposiittimateriaaleja voidaan käyttää enemmän rakentamisessa, jolloin hiiltä sitoutetaan pysyvästi ns. puutuotteiden hiilinieluun, joka on osa kokonaishiilinielua metsien ohella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.10.2025, 10:13

    Samu Mäkelä tylyttää Satu Hassin mielipiteessä (HS):

    Juupas ja eipäs !

    Tämä metsäkeskustelu on vahvasti tunteiden ja oman poliittisen ankkuripaikan värittämää. Objektiivista ja asiallista keskustelua haittaa yksiselitteisten tieteellisten tutkimustulosten puuttuminen ja puhdas poliittinen lobbaus.

    Viime kädessä on kuitenkin kyse tahtotilasta ja asenteesta. Jos tavoitteena on suomalaisen metsäluonnon, vesistöjen pelastaminen ja ilmasto-ongelmiin puuttuminen, on meillä jo tarpeeksi tietoa miten tulisi toimia.

    Jos puhumme metsätaloudesta, tulisi myös muistaa että kyse ei vain ole rahasta eikä työpaikoista. Kyse on myös luonnon moninaisuudesta. Kun puolustamme sitä, puolustamme myös ihmistä. Taloudenpito kun on mahdollisimman suuren nettohyödyn saamista mahdollisimman monelle uhrattuihiin resursseihin nähtynä.

    Jos ajattelemme mitä resursseja nykyinen metsätalous vie suhteessa nykyisiin hyötyihin, niin ensin tulee mieleen kansalaisten pienentyneet mahdollisuudet nauttia puhtaasta ja monipuolisesta luonnosta. Syyt tähän ovat kaikkien tiedossa. Toiseksi, metsiä on uhrattu vanhakantaisen ”bulkkiteollisuuden” tarpeisiin ja on menetetty mahdollisuus löytää parempia käyttötarkoituksia niille samoin kuin metsäteollisuuden tuhoamille muille luontoarvoille. Kolmanneksi, metsäteollisuuden sokea tukeminen on omalta osaltaan estänyt maaseudun alueellista kehittymistä kun ei ole satsattu resursseja muuhun mahdolliseen maaseudun kehittämiseen.

    Neljäs asia mikä puhuu metsätaloutta vastaan on sen tuottojen putoaminen harvojen ja valittujen taskuihin sekä oman toiminnan aiheuttamien kustannusten maksattaminen tavallisilla veronmaksajilla. Näitä ovat esim. hiilinielujen ja -varastojen vähenemisestä aiheutuvat rikkomukset kansainvälisiä sopimuksia kohtaan ja niistä tulevat sakkomaksut jotka johtavat verotuksen nousuu.

    Kaikesta huolimatta on metsäteollisuudelle vahva asema ja siihen moni yhä uskoo. Näin ollen on maasta vaikea löytää objektiivista tahtoa alaan liittyvien ongelmien selvittämiseen.

    AJ:

    Siitä aika pitkälle samaa mieltä, että metsätalouden haitallisia ulkoisvaikutuksia tulee hillitä, ja niin jo laajasti tehdäänkin. Eri mieltä siitä, että metsätalous ja metsäteollisuus hyödyttäisi vain harvoja. Niiden tuoma hyvä jakautuu laajalle yhteiskunnassamme. Nettoviennistä alan osuus on ollut vajaa viidennes. Nyt sen suhdanne on heikkenemässä ja Suomen jo valmiiksi huono taloustilanne saa siitä lisäiskun.

    Syrjäseutujen tiestö pidetään kunnossa pääosin metsänomistajien tiemaksuilla. Luontoon pääsee virkistäytymään ja harrastamaan pohjoismaisen erikoisuuden eli jokamiehenoikeuden nojalla. Jonkin verran luontomatkailun edellytyksiä on heikennetty muuttamalla maisemia väliaikaisesti. Toisaalta olisiko parempi, jos kaikkialla olisi harventamatonta pusikkoa ja tiheää kuusikkoa ilman aukkoja ja lehtipuita? Vesien pilaantuminen ei ole yksin metsätalouden syytä, mutta asiaa pyritään alalla hoitamaan ja monimuotoisuutta lisäämään, eli metsäala ei ole välinpitämätön ulkoisvaikutustensa suhteen. Sertifikaattejakin on jo kolme eri tasoista metsänomistajien valittavana.

    Verotulot yrityksiltä ja palkansaajilta sekä muut epäsuorat metsätalouden kerrannaisvaikutukset ovat miljardiluokkaa vuosittain eli paljon suuremmat kuin EU:n mahdolliset sakkomaksut puuttuvista hiilinieluista. Valtio lupasi ne metsänomistajilta kysymättä EU-pottiin, eli ei omista niitä ilman korvausta.

    Yhden jalostetun puukuutiometrin kerrannaisvaikutuksiksi on laskettu 200 euroa. Metsäalan työlliset käyttävät palveluja haja-asutusalueilla ja tehdaspaikkakunnilla. Metsänomistajien kantorahatuloja tuloutuu kuntiin metsäeränä huomattava summa vuosittain.

    Ei ole kyse pelkästään rahasta, mutta on kyse myös siitä.

    käpysonni käpysonni 7.10.2025, 10:35

    Puutun tähän Mäkelän väitteeseen:

    kansalaisten pienentyneet mahdollisuudet nauttia puhtaasta ja monipuolisesta luonnosta. 

     

    Koskaa aikaisemmin nuo mahdollisuudet nauttia puhtaasta ja monipuolisesta luonnosta eivät ole olleet näin hyvät. Kaupungit ovat perustaneet asukkailleen luontopolkuja ja vaellusreittejä. Jo 1970-luvulla alettiin rakentamaan valaistuja pururatoja kuntoilijoille, valaistuja hiihtolatuja on useimmilla paikkakunnilla Suomessa. Metsäautotieverkoston avulla pääsee kaupukilaiset noihin  syrjäseutujen ”perämetsiin” asti vaeltamaan ja metsästämään, marjastamaan ja vaikka mitä tekemään, jokaisenoikeuden luvalla, niin kuin A.J. totesi.

    Lisäksi laaja kansallispuisto- ja luonnonsuojelualueverkosto tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden päästä kosketuksiin  luonnonmetsien kanssa. Eli tuo Mäkelän väite on yksiselitteisesti väärä. Ennen 1970-lukua kaupunki-ihmisten mahdollisuudet liikkua luonnossa oli paljon nykyistä vähäisemmät, silloin piti vain ”pikku-fiiatti” jättää soratien laitaan ja siitä hypätä metsään marjastamaan.

    Visakallo Visakallo 7.10.2025, 10:43

    Käpysonni on oikeassa. Kyllä vielä 60-luvulla olisi ihmistä pidetty outona tai jopa vaarallisena, jos hänet olisi tavattu metsässä jouten kulkemassa ilman mitään työkalua tai marja/sieniastiaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2025, 09:54

    Kommentti Tonille ja muille metsätalouden käytäntöihin tyytymättömille (Satu Hassin mielipide HS).

    ”Kaikki toiveesi ovat toteutumassa. Metsäsektorin suhdanne heikkenee, tehtaita lopetetaan, hakkuut vähenevät, metsät vanhenevat… Ennallistamista aloitetaan, kosteikkoja palautetaan, jatkuvaa kasvatusta lisätään, metsitystä aletaan mahdollisesti tukea uudelleen. Soita tuhkalannoitetaan, ojien kunnostukset suunnitellaan hyvin, tehdään luonnonhoitoa. Suojelu saa lisää rahaa budjettiin? Kompensaatio- ja hiilimarkkinat käynnistyvät? Metsäalamme on pian jaettu talousmetsään, osittain suojeltuun ja tiukasti suojeltuun bd-strategian mukaisesti. Lajien köyhtyminen pysähtyy? Joskus voisi viestiä myös hyvistä metsäuutisista?”

     

Esillä 10 vastausta, 8,901 - 8,910 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 890 891 892