› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,911 - 8,920 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 890 891 892

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist Scientist 8.10.2025, 13:01

    Hesarin merkitys keskustelupalstana ei ole niin suuri kuin pk-seudulla helposti luullaan. Jo täällä Tampereen seudulla sitä seurataan melko vähän ja suhtautuminen metsätalouteen on myönteisempi. Hyvä että jaksat kommentoida Hesarin ja oikoa joskus yksipuolisia käsityksiä. Kun valtio on sosialisoinut hiilinielun niin aika vaikea on metsänomistajaa innostaa innostaa hiilinielutalkoisiin varsinkin kun maaperän päästöjen laskenta on niin epävarmaa. Jos hiilensidonnasta maksettaisiin tilanne olisi toinen. Kasvavassa metsässä on se hyvä puoli että se kasvaa myös tällaisena laman aikana.

    käpysonni käpysonni 8.10.2025, 13:12

    Lukekaa Kari Mielikäisen lukijakirjoitus Maaseudun Tulevaisuudesta.

    Harsintahakkuu, eli hienommin sanottu ”peitteinen metsänkasvatus” pilaa metsät ja sopii vain virkistysalueille ja maisemametsiin, ei talousmetsiin. Todella hyvä kirjoitus.

    Harsintametsä tuhoaa myöa monimuotoisuuden ja siten aiheuttaa luontokatoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2025, 16:07

    Palviainen ym. MaasTullissa 30.9.2025. On ollut esillä, mutta hyvä kertaus: jatkuva kasvatus ei ole välttämätön saati ainut keino vesienhallintaan turvemaametsissä.

    ”Jatkuvan kasvatuksen pienempiä maaperän hiilipäästöjä on perusteltu korkeammalla pohjavedenpinnalla, mikä johtuu harvemmasta puustosta. Toisaalta harvemman puuston myötä maaperään päätyy vähemmän hiiltä karikkeen muodossa.

    Ylen keskustelussa ei otettu huomioon, että ojaverkostoa säätelemällä voidaan nostaa pohjaveden pintaa, ylläpitää puuston kasvua ja samalla vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilipäästöjä myös jaksollisen kasvatuksen täystiheissä metsissä.”

    *

    Maaseudun Tulevaisuutta ei löydy pk-seudun e-kirjastosovelluksesta. Metsälehti ja Metsästäjä-lehti kyllä löytyvät. Millä otsikolla Mielikäinen MT:hen kirjoitti?

    *

    Kiitos Scientist. Hesarin lukijat eivät ole koko Suomi – se on huojentavaa! Tietotaso on monella pk-seudulla asuvalla metsäasioissa alhainen ja asenteet niin kiveen hakatut että eivät kyllä muutu. Osittain lehden uutisoinnin takia; metsätalous nähdään lähes aina erilaisten ongelmien aiheuttajana eikä osana ratkaisua.

    käpysonni käpysonni 8.10.2025, 16:53

    A.J. :lle vastaus:

     

    K.Mielikäinen:

    Harsinnan paluu on hyppy menneisyyteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2025, 18:26

    Kiitos käpysonni! Nyt näkyy netissä Mielikäisen mielipide. Hyvä kirjoitus jatkuvasta kasvatuksesta!

    Kurki Kurki 8.10.2025, 23:28

    Rehevät ojitetut turvemaametsät voivat olla suuri CO2-päästö tai suuri CO2-nielu. Karut suo-ojitukset ovat pieni CO2-maanielu.

    Ojanen linkki: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Tämän Ojasen linkin mukaan

    (https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1)

    rehevän ojitetun turvemaametsän avohakkuu oli jo toisena kesänä suuri CO2-nielu pintakasvillisuuden elpymisen ja pohjaveden pinnan nousun seurauksena, kun hakkuutähteet jätetään pois, jotka eivät kuuluu maapäästöihin ja muutenkin lasketaan erikseen varastoperiaatteella. Verrokkialueen metsämaapohjan CO2-päästö oli taas suuri siksi, että kuusialikasvusto ja tiheä mäntyvaltapuusto pitävät maapohjan aluskasvillisuuden heikkona ja maan osittain paljaana kuusten oksien alla.

    Löytyiskö tästä tutkimuksesta ohje taimikon jälkeiseen metsään?

    Kasvatetaan mäntyä harvemmassa ja maapohja varjostavasta kuusentaimikosta vapaana, että maapohjan kasvillisuus ja rahkasmmal voivat kasvaa paremmin, kun saavat valoa. Pintakasvillisuuden kasvu korvaa turpeen hajoamisen.

    Metsänkasvatus aukosta aloitettaisiin naveromätästyksellä ja männyn istutuksella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.10.2025, 00:27

    Ehkä. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvusto on harvempi joten päästöasia voi olla jossain määrin helpompi hoitaa: vesipinta on korkeammalla ja pintakasvillisuus rehevä.

    Kurki Kurki 9.10.2025, 06:33

    Ei soveltune jatkuvaan kasvatukseen, sillä kasvatettava puu pitäisi olla kuusi ja eri ikäistä puustoa ja paljon taimia, joka varjostaa maapohjaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.10.2025, 10:34

    Riippuu tilanteesta, kyllä jk-kuvio voi olla välillä hyvinkin harva, ja ainakin pienaukkovaiheessa pintakasvillisuus pääsee rehevöitymään. Toinen mahdollisuus on avovaiheen toteutus kaistalehakkuuna, jossa puuston haihdutus on ikään kuin jk:n ja ison avohakkuun puolivälissä.

    Kasvihuonekaasujen laskenta ei taida osata huomioida pintakasvillisuutta – ainakaan täysimääräisesti. Vaikeaa taiteilua tämä suometsien hoito, kun on monta eri asiaa optimoitavana. Sitä en tiedä miten taitava ennustaja on suosimulaattori SISU.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2025, 18:04

    Matti Kärkkäinen Metsälehti 10.10.25: ”Taustalla vaikuttaa kummittelevan ajatus ettei metsänomistaja omistakaan maaperän hiiltä…” Sehän se ja sama ajatus sanoo ettei hän omista myöskään metsiensä kasvua, vaan sitä pitää jättää hiilinieluksi sen verran kuin virkamiehet ja poliitikot ovat päättäneet.

    Ravinneasiaan sen verran että ravinteet voi ja kannattaa palauttaa suolle puutuhkana. Silloin turvetta ei tarvitse hajottaa ravinteiden saamikseksi.

Esillä 10 vastausta, 8,911 - 8,920 (kaikkiaan 8,920)
1 2 3 … 890 891 892