Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,031 - 9,040 (kaikkiaan 9,556)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Sinänsä mielenkiintoista väite luonnonpoistuman lisääntymisestä, että lisääntyminen tarkoittaa nielua. En ole nähnyt, että olisi missään ilmoitettu nieluvaikutusta.

    käpysonni käpysonni

    Lisääntyneille maaperäpäästöille ei mitään voi, niin niitä ei pitäisi huomioida lainkaan missääm laskelmissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En muista miten luonnonpoistuma käyttäytyy kasvihuonekaasujen laskennassa. Poistumat siirtyvät elävästä puustosta kuolleeseen ainekseen kuten latvus ja juuristo hakattujen puiden osalta. Suomen maaraportissa se menettely lienee kuvattu.

    Ainut merkittävä maaperäpäästöjen osio johon voimme vaikuttaa taitaa olla ojitettujen turvemaiden vesipinnan tason nosto. Veden alla oleva turve ei hajoa. Toinen mutta pienempi on kantojen nosto joka taitaa olla huvennut vähiin?

    PenttiAKHakkinen

    Khk laskennassa luonnonpoistuma vähentää nielua. Eikä siinä mitään, jos luonnonpoistuma on vakio. Mutta jos luonnonpoistuma lisääntyy niin siitä tulee heti nieluvaikutus. Vaikka khk laskennassa nielu vain pienenee.
    Vaikea tällaista on ipcc n ja ilmastopaneelin tohtoreiden mieltää, kun ei ole hajuakaan metaanilaskennan perusteista. Eihän se AJ lläkään näyttänyt olevan hallinnassa.

    MaalaisSeppo

    Toistaiseksi metsien hakkuut ovat riippuneet markkinavoimista, eikä metsien kasvu ole ollut rajoitteena. Tästäkin syystä metsien hyvää kasvua on hyvä edistää myös hiilinielu ja -varasto mielessä.

    Anneli aiemmin esitti, että kasvuisakin metsä voi tulla hakkuissa päästölähteeksi. Totta kai, mutta ei kannata sotkea tähän yksittäisen metsälön tarkastelua. Kokonaisuus ratkaisee.

    Kurki Kurki

    Totta kai, mutta ei kannata sotkea tähän yksittäisen metsälön tarkastelua. Kokonaisuus ratkaisee.

    Nythän on muotia tarkastella yksittäisen hehtaarin hiilinielua päätehakkuun jälkeen ja maapäästöjä löytyy, kun hakkuutähteetkin ovat mukana.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hiilinielututkimuksesta-syntyi-vaara-kasitys-turpeesta-vapautuvat-paastot-vahenevat-hakkuun-jalkeen/#e6075564

    Viimeisen vuoden aikana Suomen runkopuuvaranto on kasvanut 26 milj.m3. Ruotsin ketoimella 1,1 laskien, hakkuusäästön CO2-nielu oli n. -29 Mtn.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-puuston-kasvu-lisaantynyt/#e6075564

     

    Kurki Kurki

    Täältä näkee 2024 luonnonpoistuman, miten sekin huomioidaan hakkuusäästöä laskettaessa.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2024

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken vastaus Wahlroosille Metsäuutisissa.

    Asikainen kannattaa metsänielusäätelyn yksinkertaistamista: ”Olisi vakavasti pohdittava, pitäisikö siirtyä nielutavoitteista metsien kokonaiskasvun ja siten bruttohiilensidonnan tavoitteisiin.”

    Se kyllä todennäköisesti kannustaisi nykyistä paremmin hyvään metsänhoitoon.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/luonnonvarakeskus-vastaa-wahlroosille-meilla-ei-ole-omaa-agendaa/#d22ca7cc

    käpysonni käpysonni

    LAINAUS:

    Kasvihuonekaasuinventaariot tehdään EU:n antamilla säännöillä ja aikataululla, Asikainen korostaa. Seuraava inventaario julkaistaan ensi vuonna.

    Ehkäpä ongelma onkin nuo EU:n antamat laskentasäännöt. Minkähänlainen olisi lopputulos joillakin muilla laskentasäännöillä?

    Missä EU, siellä ongelma.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pieni tarkennus: khk-inventaariot tehdään IPCC:n laskentasäännöillä, mutta EU:n ilmastopolitiikan vaatimukset ja vertailut EU:n säännöillä. Olisi EU:n tasolla todellakin yksinkertaisempaa tarkastella ja tavoitella hyvää metsien kasvua kuin hiilinieluja. Vielä pitäisi ratkaista se vähennettäisiinkö maaperän päästöt kasvusta.¨

    IPCC-raporteista eri mailla on vähän eri sovelluksia sen mukaan, mitkä päästöt ovat kullekin maalle tärkeitä. Sitä en tiedä miksi Suomi ja Ruotsi päätyivät maaperän päästöissä niin eri menetelmiin – johtuisiko tutkimusperinteestä: käytetään niitä menetelmiä joita on kehitetty valmiiksi.

Esillä 10 vastausta, 9,031 - 9,040 (kaikkiaan 9,556)